tarja pitkänen

Peloton väittelijä, harkitseva mielipidekirjoittaja. Kärkevä alustaja.

Tarja Pitkänen - 09.03.2015 20:17

 

Liikenne ja kuntaministeri Paula Risikon vaalivierailu Kokemäen Salkkarissa ma 9.3.2015 klo 16-16.45
Paikalla satakuntalaisia Kokoomuksen kansanedustajia.

 

Kokoomuksen huippusuosittu kunta- ja liikenneministeri Paula Risikko saapuu täsmällisesti Kokemäen
Salkkariin. Hän tuo lämpimän tunnelman mukanaan ja yhtä aurinkoisia ovat satakuntalaiset
Kokoomuksen kansanedustajat, jotka saapuvat hänen imussaan. Yleisö ottaa vieraan vastaan aplodein.
Senjälkeen ministeri ehtii kätellä kaikkia. Hän haluaa vaihtaa muutaman sanan jokaisen kanssa. Ministeri
Risikko on innostunut uudesta ministerinpaikastaan. Hän sanoo yllättyneensä miten paljon ihmisiä
kiinnostaa, että perustieverkot pidetään kunnossa. Hän haluaa, että niin tapahtuisi edelleenkin. Lisäksi hän
mainitsee muutamia yksittäisiä teollisuuskohteita kuten Äänekosken sellutehdas ja Soklin kaivos, joiden
tierakentaminen lisäisi työllisyyttä. Soklin kaivos sijaitsee Savukoskella, Suomen Lapissa. Soklin
kaivoksesta odotetaan suurta työllistäjää sen uraanipitoisen fosfaatin takia. Liikennejärjestelyt eli
rautateiden rakentaminen riippuu siitä missä fosfaatin uraani jalostetaan. Se voisi tapahtua Suomessa
taikka Venäjällä. (Wikipedia; 9.3.2015)

 

Ministeri Risikko mainitsee, että keskustelu Natosta käy kuumana. Hänen mielestään voitaisiin järjestää
kansanäänestys tästä asiasta. Ministeri ei vastusta Natoon menemistä mutta aika ei ole vielä mennä. Olisi
ollut mielenkiintoista keskustella mikä on Kokoomuksen kansanedustajaehdokkaan Pauli Järvenpään
mielipide asiasta. Hänet muistetaan Suomen suurlähettiläänä Afganistanissa ja hänen vaaliesitteensä
kertoo, että hän oli siellä vuosina 2010-2013. Hän on reservin everstiluutnantti. Kaikki Kokoomuksen
kansanedustajat esiintyvät vauhdikkaasti neljän minuutin puheenvuoronsa aikana.

 

Nakkilalainen luokanopettaja Jonna Heikkilä tietää jo, että häntä kiinnostaa opetusministerin salkku, jos
vaaleissa käy hyvin. Sitä ennen hän puhuu kauniisti, että lasten oppimis- ja muihin ongelmiin pitäisi
puuttua varhaisessa vaiheessa. Lisäksi hän saa kuulijat valpastumaan, kun hän kertoo 84-vuotiaasta
mummostaan, jolle hän toivoo pelkkää hyvää. Ikäihmisille pitäisi olla valinnanmahdollisuuksia
asumisessaan: Yhteisasumista pitäisi olla tarjolla taikka ns elämänkaariasumista, jossa olisi kaikenikäisiä.
Kokoomus ei ole siis tietääkseenkään kannatuksensa notkahtamisesta eikä pidä sillä ääniä ei ole vielä
annettu. Vauhdilla mennään omaa latua eikä vilkuilla muiden laduille kuten Risikko kannusti omiaan.

 

Tunnelma on siis hyvin positiivinen Salkkarissa. Kokoomus haluaa parantaa maailmaa kuten kaikki
muutkin puolueet ja edustajaehdokkaat puhuvat parhaansa mukaan. Sitten tapahtuu käänne. Kokemäen
Tommi Anttila haluaa puheenvuoron. Hän kysyy ministeri Risikolta, että annetaanko Kokemäelle,
Nakkilalle ja Harjavallalle aidosti lupa kuntaliitokseen. Ministeri sanoo, että hän ei ole pakkoliitosten
kannattaja mutta hän ei voi luvata mitään. Sote on tulossa, järjestäjä olisi joku suurempi kuntayhtymä ja
siksi ei olisi pitänyt vaatia, että kuntaliitoksista äänestetään jo 30.3.2015 Satakunnassa.. Anttilan mielestä
kuntaliittymä-äänestyksen olisi voinut jättää järkevästi ajatellen syksyyn.

Kirjoita kommentti (0 Kommenttia)

Tarja Pitkänen - 22.01.2015 18:47

 

Varsinais-Suomen Ely-keskus on tiedottanut Huittisten, Kokemäen ja Porin yleisötilaisuuksista, joista
jälkimmäinen on Porissa Ravintola Liisanpuiston auditoriossa keskiviikkona 28.1.2015 kello 17.30. Asia
koskee Kokemäenjoen vesistön tulvariskien hallintaa. Ely-keskuksen tiedote kertoo, että Pori ja Huittinen
ovat merkittäviä tulvariskialueita. Kokemäenjoen alueiden tulvien hallitsemisesta on olemassa selvityksiä

sekä toimenpiteet tulvaonnettomuuksien varalle tai toimet tulvatilanteiden pahenemisen estämiseksi. Ely-
keskus tiedottaa, että suuria tulvasuojeluhankkeita on tulossa. Helpompia niistä ovat Porin olemassa

olevien uomien ruoppaukset sekä puhutaan ns. Harjunpään alaosan järjestelyistä. Kokemäen
Säpilänniemen oikaisu-uoman kaivaminen sensijaan ei ole yksinkertainen hanke. Uoman pituus on 2,1
km, leveys vaihtelee 32-100 metrin välillä. ”Vähäisen virtauksen aikana vesisyvyys on 5,00 . . . 8,00m.”
(Varsinais-Suomen Ely-keskuksen tiedote 2014) Luonnollisesti Huittisten alueella ollaan tyytyväisiä,
samoin Porissa mikäli Säpilän oikaisu-uoma kaivautetaan koska uoman uskotaan parantavan tulvavesien
hallintaa laajasti. Kokemäen yleisön kuulemisessa oli kuitenkin toisenlaisiakin äänenpainoja.

 

Kokemäkeläinen Juhani Oksanen oli ollut Huittisten tilaisuudessa. Eilen hän oli Kokemäellä. Hän pitelee
kädessään 200-sivuista selontekoa tulvariskiasioista. Vaikka merkittävä työ, itse kaivaukset tehdään
Kokemäen alueella, selonteossa kaupungin nimi on mainittu kerran. Satakunnan Kansan (22.1.2015)
mukaan Oksanen arvioi, että hanke heikentäisi luontoarvoja, se pilaa osan Pispan kulttuurimaisemasta
sekä sen on todettu heikentävän Natura-verkostoon kuuluvien tulvametsien tilaa. Jos Säpilän hanke
toteutetaan, asiassa on voittajia sekä häviäjiä. Oksanen sanoo, että voimayhtiö on hankkeen edunsaaja.
Ely-keskuksen tiedotteessa kerrotaan, että oikaisu-uoma vaikuttaisi Äetsän, Kolsin ja Harjavallan
voimalaitosten tuottoon. ”Putouskorkeuden kasvu lisää voimalaitoksen tehoa ja sen tuottamaa energiaa.”

(Varsinais-Suomen Elykeskuksen tiedote 2014) Markku Ryömä Kokemäeltä suhtautuu tyynesti oikaisu-
uoma hankkeeseen vaikkakin hänestä tulisi kanavan ranta-asukas. Uoma tasaisi veden pintojen vaihtelua

ja se olisi kaikkien etu Ryömän mielestä. Puheenvuoroja halutaan mutta aika loppuu juuri kun keskustelu
on kuumimmillaan. Entinen porilainen Olli Nurmi saa esittää mielipiteensä, mukaan ehtivät Harri
Kivenmaa, Mikko Laiho, Paavo Peltonen, Jorma Javanainen sekä Pertti Raitoharju.

 

https://www.youtube.com/watch?v=5pUbyGGtv68

 

Kokemäenjoen vesistön tulvariskien hallintasuunnitelmaan voi tutustua ja ottaa kantaa nettiosoitteessa:
www.ymparisto.fi/vaikutavesiin

Kirjoita kommentti (0 Kommenttia)

Tarja Pitkänen - 13.01.2015 20:46

 

Toimittaja Jarmo Huhtanen kirjoittaa Helsingin Sanomissa (11.1.2015) Työ- ja elinkeinoministeriön
uusista tuulista. Ministeriö on ottanut tulilinjalle erikoisesti sairaanhoitajat.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1420946156634
Tehtiin esto, joka on valitettavasti yhtä susi kuin Matti Vanhasen ykkös- ja kakkoshallituksen aikainen
jätevesilaki: Ympäristö siistiksi kertaheitolla. Nyt työvoimaministeriö käy työvoiman kimppuun, lähinnä
siis sairaanhoitajien. He eivät liiku tästäedes TE-toimiston sivujen kautta enää ulkomaille. Nämä hoitajien
välittämistä koskevat säännöt tulevat voimaan helmikuussa 2015. Se merkitsee, että työvoimatoimiston
sivuilta ei löydy Norjan, Ruotsin taikka Englannin vapaita työpaikkoja. Onko tämä viisasta suomalaista
työvoimapolitiikkaa vaiko konsensus-Eurooppapolitiikkaa?

 

Jätevesilakiin verrattuna esto on paljon pirullisempi, sillä se estää työvoiman vapaan liikkuvuuden, se
koskee yksilöä. Kysyn, eikö työvoiman liikkuvuus muuten ollut yksi neljästä kuningasajatuksesta kun
liityttiin Euroopan Unioniin? Tulee mieleeni, että jos näinkin suurista linjauksista kuten työvoiman
liikkuvuudesta voidaan ruveta lipeämään, täten - kai itse EU:n kanssa voidaan sopia mitä tahansa joustoja.
Aivan hyvin voidaan neuvotella, että Venäjä pakotteet saa purkaa Suomen osalta. Maataloustuotanto pitää
saada kuntoon koska kysymys on työllisyydestä, työpaikoista ja eritoten ystävällismielisistä
naapuruussuhteista Venäjän kanssa. Tässä yhteydessä, työvoimasta puheenollen, on hyvä muistaa
myöskin ystävälliset suhteet Norjan, Ruotsin ja Englannin kanssa. Työvoiman liikkuvuus on yhtä tärkeää
kuin kauppatavaroiden vapaa liikkuminen maiden välillä.

 

On perin tyrmistyttävää, että Suomessa toimitaan ihmisoikeuksien ja rehellisen vapaan työliikkuvuuden
rajoittamiseksi. Tästä valossa on lisäksi kummallista, että suomalaiset olivat itse haalineet ja kouluttaneet
espanjalaisia sairaanhoitajia Suomeen. Espanjalaisia varten löytyi kyllä rahaa vaikka todellisuudessa
tiedettiin, että kysymyksessä oli hutera, epävarma projekti. Espanjalaiset sairaanhoitajat joutuivat
tekemään Suomessa perustöitä pienellä palkalla, koska heidän kielitaitonsa ei ollut riittävä sairaanhoitajan
työhän. Voi olla, että Suomen terveydenhoidossa ei kaikki ole niinkuin pitäisi: Työ on edelleen raskasta ja
stressaavan tappotahtista. Se vie suomalaisetkin hoitajat alalta. Espanjalaiset hyytyivät Suomessa.
Lopputulos oli, että suurin osa hoitajista lähti Kotkasta, Vaasasta, Harjavallasta ja Sastamalasta takaisin
kotimaahansa taikka Englantiin.

 

Helsingin Sanoman haastattelussa työvoimaministeriön ylitarkastaja Laura Perheentupa myöntää, että
heidän kansainvälisen työn palvelunsa Eures, on huonosti tunnettu. Niin varmasti sillä TE-toimistot ovat
profiloituneet monilta osin huonoiksi innottomiksi markkinamiehiksi. Vuosien varrella muistan
työvoimatoimistojen joutuneen hoitamaan mitä erilaisempia ja ikävimpiä kontrolli- ja
työhönpakottamistoimia. Nyt kun ministeriöstä vielä sovelletaan sääntöjä yhtä ammattikuntaa vastaan,
työvoimatoimistot saavat yhä ikävämmän maineen. HS:n artikkelissa oli haastateltu Suomen tunnetuinta
ja pidetyintä välittäjää Anne Marie Kristenseniä. Hänellä ei ole rekrytointifirmaa vaan hän välittää
suomalaisia sairaanhoitajia Norjaan norjalaisella työsopimuksella. Reilun pelin säännöillä siis. Norjaan
lähtevät sairaanhoitaja ovat pieni marginaaliryhmä, vähäinen joukko, joka lähtee jäädäkseen taikka tekee
lyhyempiä sijaisuuksia. Heidän takiaan ei olisi tarvinnut ryhtyä näyttäviin vastatoimiin työ- ja
elinkeinoministeriössä. Kristensen rauhoittelee, että monet sairaanhoitajat palaavat takaisin Suomeen.

 

Minulla itselläni on enimmäkseen vain positiivisia työkokemuksia Norjasta. En palaisi koskaan Suomeen
takaisin, ellei minulla olisi perhesuhteita kotimaahani. Työnteko on hyvin tärkeää ihmiselle. Se on kaikki
kaikessa perheen ja terveyden jälkeen. Työministeri Lauri Ihalaisen pitäisi tietää tämä. Ministerin kuuluisi
hallita ministeriötään mitä siellä tapahtuu. Toivon, että Lauri Ihalainen työministerinä,
sosiaalidemokraattina ja elämää kokeneena ymmärtää, että hänen ei pidä lukita tulevaa sairaanhoitajien
eikä muunkaan ammattiryhmän työliikkuvuutta koskevia sääntöjä. Ei ainakaan Suomesta poispäin. Siihen
ei ole olemassa mitään pätevää syytä.

Kirjoita kommentti (0 Kommenttia)