tarja pitkänen

Peloton väittelijä, harkitseva mielipidekirjoittaja. Kärkevä alustaja.

Tarja Pitkänen - 22.11.2015 19:30

Satakunnan keskussairaalan neurologian ylilääkäri Juha-Matti Seppä on mukava mies, innostava luennoitsija ja elämästä viisas ihminen potilailleen. Hän piti luennon keskussairaalan N2-auditoriassa 9.11.2015 hoitajille ja lääkäreille. Luennon aluksi hän heitti kysymyksen, että onko täällä lääkäreitä paikalla. Ei vastausta. Ehkä Raumalla ja Kankaanpäässä oli kiinnostuneita. Luento välitettiin suorana lähetyksenä niihinkin paikkoihin. Jos hiljattain sairastunut epilepsiapotilas ja omainen olisivat kuulleet Juha-Matti Sepän luennon Miten hoitaa epilepsiaa? se olisi ollut kuin balsamia haavoille ja se olisi antanut toivoa elämään.
http://www.satshp.fi/ammattilaisille/taydennyskoulutus/Documents/Epilepsia%2011%2015%20%28kopio%29.pdf

Suomessa epilepsiapotilailla on paljon toivoa kaikista elämän vastoinkäymisistä huolimatta. Epilepsian hoito ja tutkimus sekä tieto lääkkeiden vaikuttavuudesta lepää vankalla pohjalla lääketieteellisesti. Seppä viittaa Turun yliopiston lastenneurologian emeritusprofessori Matti Sillanpää elämäntyöhön epilepsiapotilaiden ja tieteen hyväksi. Hän kertoi lisäksi, että satakuntalaisten potilaiden vaikeahoitoisen epilepsian jatkoselvittelyt on tehty jo pitkään TAYS-KYS-akselilla.

Kun sairastuu epilepsiaan, tautiin haetaan apua ensisijaisesti kokeilemalla yhtä lääkettä yleensä toisen kohtauksen jälkeen, jos kohtausväli on alle 1-2 vuotta.. 70 % potilaista saadaan (lähes) kohtauksettomiksi. (Luento 2015: Juha-Matti Seppä) Seppä kertoi, että potilaat voivat parhaiten, kun heidän lääkkeenottonsa tai anto (laitoksissa) on säännöllistä. Kun ihminen hyväksyy ja omaksuu elämänrytminsä säänölliseksi, jättää Alkon pois ja pystyy välttämään ympäristön taikka työn tuomaa ylirasitusta, silloin kokonais- ja itsehoito on hyvällä pohjalla.

Epilepsiaa sairastavat ovat siis luennon mukaan Viiden A:n kerhossa: Avioliitto, Alkoholi, Ammatti, Armeija ja Ajokortti vaikuttavat elämään sangen erilaisesti verrattuna siihen, että he saisivat elää terveenä. Terveyden ja mielekkään elämän tunteen voi saavuttaa sittenkin vaikka lääkkeitä pitäisi kokeilla kahtakin yhtä aikaa. Sensijaan ne ajat ovat kaukana takanapäin, jolloin potilaalle kokeiltiin kolmeakin tai jopa neljää lääkettä yhtäaikaa, sanoi Seppä. Jolleivat ne estäneet kovia tajuttomuuskouristuskohtauksia, tilanteen jälkeen piti vielä antaa tavallisimmin Stesolid (Diapam) peräsuoleen estämään jälkivaaraa.

Kokemukseni mukaan epilepsian hoito, lääkekokeilut, lääkevierotukset ja etenkin tajuttomuuskouristuskohtausten jälkisekavuustilat vaativat suurta kärsivällisyyttä, myötätuntoa ja ymmärrystä potilasta kohtaan. Hyvät hermot ovat plussaa hoitajilla, sillä paniikkireagointi on aivan turhaa. Tajuttomuuskouristuskohtaukset menevät ohi itsekseen mutta on tärkeää, että kohtauksen jälkihoidosta huolehditaan rauhallisesti. Potilaat ja omaiset muuttuvat taitaviksi epilepsian asiantuntijoiksi hyvin pian. Olin erittäin otettu, kun Juha-Matti Seppä sanoi, että ”Äideillä on maailman paras sairaan lapsen hoito”

Juha-Matti Seppä korosti sitä, että potilaan pitää saada paras mahdollinen hoito. Hänen erilaisia kohtaustyyppejään tulee tunnistaa ja kirjata erikseen, sillä lääkityksen suunnitelu perustuu lähes pelkästään kohtausanamneesiin.(kuvaus sairauden kulusta, kohtauksen näkijän tai sairaan kuvaus ja vastaus lääkärin kysymyksiin) Kellonaika on hyvä merkitä ja kohtauksen videointi on nykyään helppoa. Grand mal, GM eli iso kohtaus tai Petit mal, PM eli pieni kohtaus ovat termejä, joita ei enää käytetä. Samoin krampit, säpsyt, poissaolot ja pienet sekä isot kohtaukset ovat Juha-Matti Sepän mukaan epätarkkoja termejä.

Kohtaustyypin kuvaus aloitetaan hoitotyön kirjaamisessa kohtauksen ensioireesta, lihasnykinästä ja siitä kuinka oireet eteneevät ja mille puolelle kasvoihin ja raajoihin ne siirtyvät Kieleen pureminen, vaahto suusta, virtsan ja ulosteen karkaaminen kuuluvat epilepsiakohtauksen tarkkaan seurantaan. Poissaolon kesto eli tajunnanmenetys ja kaikenlainen oirehdinta, sekä jälkitokkuraisuus ja unen kesto kohtauksen jälkeen ovat tarkasti seurattavia ja hoidettavia asioita. Satakunnassa hoidetaan 45 potilasta tehohoidossa Status epilepticusen takia.

Matti Sillanpään artikkeli 3.8.2010: Lasten migreeni on yleistä
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/08/03/lasten-migreeni-yleista