tarja pitkänen

Peloton väittelijä, harkitseva mielipidekirjoittaja. Kärkevä alustaja.

Tarja Pitkänen - 14.11.2015 23:28

Lääketieteen tohtori Peter Zimmermann piti esitelmän eilen täydentävistä hoidoista Tampereella. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että ihmisillä on maailmanlaajuisesti halu enenevästi hyödyntää kokonaisvaltaisia tai täydentäviä lääketieteellisiä menetelmiä. Näin ollen tarvittaisiin näyttöön perustava tieteellinen varmistus näiden hoitojen turvallisuudesta ja toimivuudesta. Koska tieteilijöiden ja käyttäjien mielenkiinto on suurta, näiden hoitojen parissa työskentelee nykyisin kasvava määrä tutkijoita, keskuksia sekä myös akateemisia laitoksia.
http://www.uta.fi/ajankohtaista/tutkimusuutiset/ilmoitus.html?id=110907
http://www.antroposofinenlaaketiede.fi/CAMbrella/CAMbrella.html

Zimmermann kertoi Tampereen yliopiston järjestämässä tutkimusseminaarissa, että vielä 20 vuotta sitten puhuttiin vaihtoehtolääketieteestä, jota usein sanottiin halveksuvasti paralääketieteeksi. Nyttemmin noin kymmenen vuotta sitten on alettua puhua suopeammin täydentävästä lääketieteestä ja nykyään kun ala on vilkkaan tutkimuksen kohteena puhutaan integratiivisesta lääketieteestä. Suomessa on käytetty muista maista poiketen sanaa uskomushoidot, lisäksi muistan vuosien saatossa käytetyn sanoja huuhaa-hoidot, puoskarointi ja poppakonstit. ”Suomi on selvästi jäänyt jälkeen kansainvälisen tutkimuksen kehityksestä”, totesi Zimmermann. (Luento: Peter Zimmermann 13.11 2015)

Tutkimusseminaariin osallistui tutkijoita, joilla oli palava innostus aihetta kohtaan, kenties henkilökohtainen kokemuskin. Yksi heistä oli yhteiskuntatieteiden tohtori Pia Vuolanto, joka käsitteli aiheessaan Näkökulmia ”vaihtoehtohoitojen” kiistanalaisuuteen. Esimerkiksi paastoa koskeva kiista sai alkunsa Helena Frankberg-Lakkalan väitöskirjasta keväällä 1996. Pääkiistelijöinä olivat väitöskirjan vastaväittäjät Katie Eriksson ja Suomessa kuuluisaksi tullut kovapintainen Mikael Fogelholm. Hän otti työkseen epäillä väitöskirjan tieteellistä pätevyyttä Lääkärilehdessä vielä väitöstilaisuuden jälkeenkin. Ihmetellä täytyy, mutta ymmärtää en voi, että Skepsis-yhdistys kyseenalaisti väitöskirjan tieteellisen merkittävyyden ja se oli vakuutellut, että väitöskirjan taso vaikuttaisi hoitotieteen uskottavuuten. (Tutkimusseminaariluento:Pia Vuolanto 13.11.2015)

Vielä pahemmin Skepsis nolasi mielestäni itsensä kun se oli antanut Huuhaa-palkinnon kustantaja Kirjayhtymälle. Kirjayhtymä oli julkaissut Anja Rautaojan kirjan Terapeuttinen kosketus. Monet yhteiskunnalliset vaikuttaja ja julkaisijat olivat siis näiden kahden teeman kiistan osapuolia. Kovakielisimmät pyrkivat vallankäytöllään voittamaan ja alistivat näin ollen vastapuolen ja pakottivat myöntymään vahvemman kantoihin. Kolmas osapuoli, eli potilaat ja käyttäjät jäivät hiljaisina huomiotta ja alakynteen.
http://www.skepsis.fi/lehti/2013/Skeptikko-2013-4_vaitoskirja_Skepsiksen_toiminnasta.pdf

Lääketieteen tohtori Pekka Louhiala kysyi: ”Onko olemassa vaihtoehtoista tai täydentävää lääketiedettä?” Hän kertoi, että 1800-luvun lääketieteen alkujuurilla hallitsi humoraalioppi, jonka rinnalla vaikutti Hahnemanin homeopatia. Louhiala naurahti, että kyllä kai homeopatia oli suositumpaa sillä siitä oli vähemmän haittaa kuin lääketieteestä. Kaikki täydentäviä hoitoja tuntevat ymmärsivät tuon Louhialan heittämän myrkkytikarin. Jos oikein ymmärsin tohtorin juonenkuvion, hän päätyi kiteyttämään, että on tietämyslääkintää ja uskomuslääkintää. Siinä tuli taas tavaraa eri paketissa. Ei ole mitään osapuolia, on vain hoitojen kirjoa hänen mukaansa. Onpa hyvinkin. Tieteen nimissä Itä-Suomen yliopiston terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangas tarjoilee tavan takaa varsin tuohtuneesti omia totuuksia. Ne esiintymiset menevät kyllä enemmän teatteri- kuin asiapuolelle. Se minäkin näen, koska olen juuriltani savolainen.

Mikä on CAM:n kirjo ja mikä näitä kaikkia yhdistää? Ja toinen pää hoidoissa sitten? CAM:t ja muut käyttävät retorisia mahtisanoja kuten luonnollinen, pehmeä ja holistinen, Louhialan mukaan. Mietin, eikö filosofian tohtorin ja lastentautien erikoislääkärinkin pitäisi ymmärtää ainakin sana kokonaisvaltainen omassa kliinisessä työssään. En tiedä onko hän käyttäyt vai riittikö kova lääketiede lasten kanssa? Pirullisuus ja yksipuolisuus ovat ainakin huonoja työkaluja lasten ja heidän vanhempiensa kohtaamisessa. Päivän päätteeksi Tampereen yliopiston Terveystieteiden yksikön johtaja Juha Teperi vakuutti, että Tampereen yliopistossa, hänen yksikössään saa tutkia ja väitellä vapaasti.
http://www.kuntoutusportti.fi/portal/fi/ajankohtaista/tatakin_voisi_tutkia?bid=822

Blogitekstiä on korjattu 15.11.2015.