tarja pitkänen

Peloton väittelijä, harkitseva mielipidekirjoittaja. Kärkevä alustaja.

Tarja Pitkänen - 28.10.2015 21:14

Satakunnan Kansan toimittaja Inka Partanen kirjoitti hiljan, että porilainen kansanedustaja Ari Jalonen on vienyt kilpirauhaspotilaiden asiaa eduskuntaan. Se on toisaalta hyvä, että kansanedustaja on pienen ihmisen puolella vääryyksiä ja väärinkäytöksiä vastaan mutta toisaalta, Partanen kirjoittaa - erimielisyydet hoitosuosituksista on ratkaistava tieteen areenalla, ei eduskunnasssa. Pääkirjoituksessaan Partanen otsikoi, että ”Kiistely syö luotettavuutta.” Jalonen on artikkelin mukaan järjestänyt kilpirauhassairauksia käsittelevän seminaarin eduskunnassa. En usko, näin ei voi olla sillä eduskunta ei ole sairauksien koulutuskeskus. Kysymyksessä on ollut vain asiaa kilpirauhaspotilaiden hoidosta, jota oli ollut kertomassa Perussuomalaisten Kansalaisinfo-ilmoituksen mukaan esimerkiksi vertaistukihenkilö Ninni Saine, lääkäri ja verisuonikirurgi Taija Somppi sekä Suomen kilpirauhaspotilaat ry:n pj. Marika Alanen.

Tomittaja Inka Partanen pitää arveluttavana sitä, että vääriä tahoja nostetaan ongelmien ratkaisijoiksi – niitä ”jotka pelaavat osin eri pelisäännöillä kuin yhteiskunnan asiantuntijaorganisaatiot”. Lisäksi hän huolestuu, että erilaisten vaihtoehtoisten hoitomuotojen ja kiistanalaisten hoitomenetelmien esiinmarssi on kiihtyvää. (SK 24.10.2015) Kuinka nämä kaksi asiaa liittyvät kilpirauhaspotilaiden hoitoon? Ei mitenkään, sillä lääketieteellisellä kilpirauhaspotilaiden hoidolla ei ole mitään tekemistä vaihtoehtohoitojen kanssa.

Asia on kiistaton, kilpirauhasen vajaatoimnnan hoito on täsmällistä lääkehoitoa. Toisekseen yhteiskunnan asiantuntijaorganisaatioilla ei ole osaa yksittäisten kilpirauhaspotilaiden hoidossa. On ajankohtaista tietää, että potilaat ovat joutuneet ahdinkoon siksi, että menossa on ollut pitkään taistelu lääkärit vastaan lääkärit. Niin kauan kuin lääkärit ovat määränneet Thyroxin-nimistä lääkettä kilpirauhasen vajaatoimintaan, ongelmia ei ole ollut. Pienemälle potilasjoukolle tämä lääkitys ei ole kuitenkaan sopinut: Silloin on käytetty Liothyronia, joka on tavanomainen lääke jo 1950-luvulta.

Oppiriidan vahva lääkäriosapuoli eli endokrinologit, ovat tehneet lääkäreistä kanteluja Valviraan. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve kertoo hyvin poikkeuksellisesta kiistasta sillä lääkärit kiistelevät hänen mukaansa keskenään. Heidän arvovaltakiistoistaan kärsivät eniten potilaat. (MOT:Julkaisu 18.3.2015) Kilpirauhasen hoidon ympärille on kehkeytynyt pitkäaikainen ilmiö: Potilailla on nyt suuri huoli mistä he saavat lääkereseptin, jollei hänen omalääkärinsä voi sitä määrätä. Vastuuntuntoiset lääkärit eivät minun käsittääkseni kiistele – päinvastoin, he vaikenevat. He eivät enää uskalla tehdä työtään kilpirauhaspotilaiden hyväksi, joten hekin ovat ahdingossa potilaiden lisäksi. Osa lääkäreistä on joutunut Valviran ja joidenkin endokrinologien jyrän alle.

Fimea vastaa lääketurvallisuudesta Suomessa. Fimean haittavaikutusrekisteristä löytyy vain kolme haittailmoitusta T3- valmisteesta. Fimean lääketurvapäällikkö Leo Niskanen kertoo MOT-ohjelman haastattelussa, että T3-lääkevalmisteen hoidossa verenkuvamuutokset taikka allergiareaktiot ovat todella harvinaisia. Kysymys ei ole siis vaarallisesta lääkkeestä mutta tärkeää on miten sitä annostellaan. Annostelu on lääkkeen ja myrkyn ero, pitää osasta käyttää sitä. Tämä sääntö koskee kaikkea lääkehoitoa. (Mot 22.9.2014: Kilpirauhanen sytytti lääkärisodan)
https://www.youtube.com/watch?v=MoSOFEv2twk