tarja pitkänen

Peloton väittelijä, harkitseva mielipidekirjoittaja. Kärkevä alustaja.

Tarja Pitkänen - 19.03.2015 02:07

 

Satakunnan Työ, Pori 12.3.2015
Vaalikahvila
Aihe: Sote: Porin apulaiskaupunginjohtaja Aulis Laaksonen
Juontaja Tapio Furuholm

 

Sote eli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistus oli tuonut torstaina (12.3) Porin
apulaiskaupunginjohtajan Aulis Laaksosen vaalikahvilaan, samoin Porin kaupungin tiedottajan Tapio
Furuholmin. Vaalikahvilassa käytiin ensin soten alkujuurille Laaksosen alustuksessa. Senjälkeen Tapio

Furuholm yritti lingota ulos kansanedustajaehdokkailta sotesta. Mahdoton tehtävä vakuuttua, että sote-
uudistus palvelisi tasapuolisesti satakuntalaisia ja vielä mahdottomampi on tietää miten paljon (kuntien)

poliittisilla päätöksillä olisi enää valtaa ja tehtäviä. Kuntaliitokset askarruttavat tällä hetkellä.

 

Aluksi oli siis Paras-hanke vuonna 2005. Se alkoi Vanhasen ykköshallituksen aikaan kun kuntien
taloustilanne oli heikentynyt. Jo joulukuussa 2005 akatemiaprofessori Kaarlo Tuori oli varoittanut
hallitusta perustuslakiongelmista koskien kolmea erilaista kunta- ja palvelurakenneuudistustamallia. (Apu
11/2015, 20-21) Kesäkuussa 2006 erimieliset hallituskumppanit sopivat ns puitelain, joka oli voimassa
vuoteen 2012 kuten Paras-hankekin. Sen jälkeen hallitusmatkaan tuli arvaamattomia mutkia. Vanhasen
kakkoshallituksen riesaksi kävi yhdysvaltalaisen investointipankin Lehman Brothersin konkurssi. Silloin
nähtiin, että syvä finanssikriisi oli levinnyt maailmanlaajuiseksi. Suomen bruttokansantuote pieneni
vuoden aikana 8,3 prosenttia – se oli suurin pudotus sitten 1920-luvun. Suomen valtio ja kunnat alkoivat
velkaantua nopeasti.

 

Yksi ilahduttava asia oli kuitenkin: Kuntia oli syntynyt niin, että Suomessa oli Apulehden mukaan vuonna
2009 alle 350 (416)kuntaa. Silti Suomi on tällä hetkellä Kreikan tiellä eräiden poliitikkojen mielestä.
Totta on, että olemme velkaantuneet mutta Suomen valtion velka suhteessa bkt:hen oli 57 % ja Kreikan
velka oli 175 % vuonna 2014. (Suomen Kuvalehti 7/2015, 18-19). On siis aiheetonta pelotella Suomea
Kreikan tiestä. Aalto-yliopiston rahoituksen professori Esa Puttonen sanoo, että ”Suomi on hoitanut
velkatonttinsa mallikkaasti, mutta monen muun euro-maan julkinen velka suhteessa
bruttokansantuotteeseen on reippaasti EU-ohjeistuksen yläpuolella.” Esimerkiksi Saksan valtionvelka on
77%. (Suomen Kuvalehti 7/2015, 21)

 

Suomen politiikassa päivän sana on ollut siis leveämmät hartiat. Paljon tyhjää puhetta, kirjoittaa Apu-lehti
(11/2015). Kuntien hartiat oli eduskunnan huulilla kolmen viime vuoden aikana yli sadassa
puheenvuorossa. (Apu 11/2015, 23) STM:n vastuuryhmä oli esittänyt peruspalveluministeri Susanna
Huoviselle esityksen sote-laista, silloin puhuttiin vastuukuntamallista. Siinä maakuntien keskuskaupungit
ja eräät yli 50 000 asukkaan kunnat vastaavat palvelujen järjestämisestä. Hallitus luopui siitä
maaliskuussa 2014. Sitten hallitus oppositon tuella antoi järjestämisvastuu viidelle sote-alueelle ja
parlamentaarinen ohjausryhmä antoi itse palveluiden tuottamisen 19 kuntayhtymälle, jotka mukailevat
erikoissairaanhoitopiirien rajoja marraskuussa 2014. Helmikuussa 2015 Johannes Koskisen johtama
perustuslakivaliokunta osoitti, että sote-laki rikkoi perustuslakia. Sosiaali ja terveysministerio ei antanut
periksi: Viidessä päivässä tehtiin laki-esitys, josta viisi sote-aluetta oli poistettu. Siitä huolimatta
perustuslakivaliokunta kaatoi sotevaliokunnan esityksen.

http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2015/03/Sivut/Sote-uudistus-valmisteltava-
kunnolla.aspx

 

Iltalehden mukaan osa kunnista arvioi, että jos valtaa siirretään kahden eri tason kuntayhtymille, silloin
kunnilla on heikot mahdollisuudet vaikuttaa rahojensa käyttöön. Täten soten kaatuminen tällä
hallituksella oli hyvä asia, noloa työtapaa kylläkin. Ennenkuin seuraava hallitus ryhtyy toimiin sen olisi
pian korjattava monia sosiaalipuolen ongelmia muilla keinoin. Nuoren Eerikan tapaus osoitti, että ei edes
yhteinen terveyden- ja sosiaalipuolen auttamisketju toiminut. Se näytti, että lapset ovat meillä
turvattomia, toinen ryhmä ovat kehitysvammaiset. Molemmat yhdessä tarvitsevat erityistä suojelua
Suomen yhteiskunnassa. Vasta Eerikan surmaaminen sai yhteiskunnan heräämään horroksesta.

 

Käynnistyi laaja selvitysten sarja, johon osallistuivat Helsingin poliisi, Kuntaliitto, sosiaali- ja
terveysministeriö, Onnettomuustutkintakeskus, Helsingin kaupunki sekä oikeusministeriö. (Apu 8/2015,
4-5) Toukokuussa 2014 STM julkisti: Opettajat ja lasten parissa työskentelevät ilmoitusvelvolliset
velvotetaan ilmoittamaan pahoinpitelyn jäljistä suoraan poliisille lastensuojelun lisäksi.
Lastensuojelulakiin tuli muutos, jossa vahvennetaan, että työntekijällä on velvollisuus kuulla lasta,
asiakasta. (Apu 8/2015,4) Ihminen ensin, senjälkeen organisaatiot. Selvää on, että säästöjä näistä
sotetalkoista ei synny ollenkaan. Päinvastoin, tarvitaan edelleen lisääntyviä rahallisia panostuksia koska
Suomessa ei ole vielä edes eheää palvelujärjestelmää, lapsille, nuorille ja perheille.