tarja pitkänen

Peloton väittelijä, harkitseva mielipidekirjoittaja. Kärkevä alustaja.

Tarja Pitkänen - 23.03.2015 15:07

 

Vammaisjärjestöt: Kansanedustajaehdokkaiden paneeli
Järjestötalo; Rauma 18.3.2015, avoin yleisötilaisuus

 

Kolme teemaa – sote, Kreikka ja leikkaukset ovat hyvin karvaita mausteita kevään eduskuntavaalien alla.
Rauman Järjestötalolla piti keskustella vammaisaiheesta kansanedustajaehdokkaiden kanssa. Toisin kävi,
vammaisasia unohtui - paneeli meni hulinaksi. Puheenjohtaja oli hukannut nuijansa. Eikö Raumalta
löytynyt yhtään vammaista istumaan panelistien joukkoon? PS:n Pasi Mäenranta aloitti oikein. Hän piti
vammaisasiaa tärkeänä, hän on ollut tuttu kehitysvammaisten kanssa. Yhteisöllisyys, hyvä mieli ja tunne,
että ei ole turha ihminen olivat Mäenrannan arvopohjaa. SKP:tä edustanut Kristiina Kumlander toivoi,
että mielenterveyskuntoutujat voisivat olla normaaleja ihmisiä. Ennaltaehkäisy mielen asioissa on tärkeää
hänen mielestään.

 

Kokoomuksen Marja-Leena Alho kertoi, että Rauman alueella ollaan menty hyvään suuntaan: Potilaan
hoitoketju on toiminut, potilaat ovat oikeissa paikoissa eikä heidän tarvitse odottaa liian kauan
jatkopaikkaa. Lisäksi vanhusten kuntoutus on tärkeää. Alho pitää yhteistyötä, rekisteröintiä ja ns
suostumuskäytäntöä tärkeänä tehokkaan toiminnan kannalta. Käytäntöjen onnistuminen antaa hyvää
pohjaa tulevan sote-uudistuksen varalle. Voin uskoa tuon, sillä terveydenhoidon toiminta on paljon
vahvemmassa asemassa kuin sosiaalipuolen.

 

KD:n Kitti Kumpulainen puhui psykogeriatristen ja muistisairaiden puolesta, molemmat tarvitsevat
erityistä hoitoa ja tukea. Keskustan Satu Pietilä on makrotasolla: Hän kertoo eriarvoisuuden poistamisesta
ja sanoo, että eläkkeet ovat pieniä. Joko nyt lähestytään vammaisuuden ydintä? Saako kehitysvammainen
siis saada palkkaa? Ei vieläkään. Pietilä puhuu keskittämisen lopettamisesta, maaseudun elinvoimasta ja
vetovoimaisena pitämisestä sekä siitä, että kaikilla pitää olla mahdollisuus koulutukseen. Vasemmiston
Leila Mäkinen kuuntelee erittäin mietteliäänä alustuspuheenvuoroja. Hän sanoo, että hänellä on halu
vaikuttaa, on valtava palo siihen, että kaikilla on töitä jolla elää. Leikkaukset riittävät, päättää Mäkinen
toisin kuin muut puolueet.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/79685-tatako-lukua-katsotaan-suomen-velassa-vain-sattui-olemaan-
silloin

 

Keskustelu kiihtyy, Satu Pietilä sanoo sosiaalipuolen asioiden olevan huonolla tolalla.
Sosiaalidemokraattien Kalle Leppikorpi ei pidä tästä ilmaisusta. Hän puhui vakuuttavasti, hän uskoo
omasta näkövinkkelistään katsoen, että asiat ovat kunnossa sosiaalipuolella. Tässä vaiheessa saan
puheenvuoron ja otan valokeilaan nuoren Erikan-tytön ihmisoikeuksien polkemisen.
Erikan kova kohtalo todistaa ensinnäkin Suomen pahimmista virkavelvollisuuksien rikkomuksista. Siitä
voi tavallinen ihminenkin tehdä johtopäätöksiä, että sosiaalipuolelta puuttui myöskin keinoja ja
henkilökuntaa. ”Erikan tapaus osoitti, että myös lastensuojelulaissa on aukko.” (Kaisu Kanerva, Apu
11/2015, 10)

 

Leppikorpi yrittää vaimentaa, että tämä on yksittäistapaus. Hän puoltaa, että eihän lääkärien
lisääminenkään vähennä sairauksia. Tulee vain enemmän potilaita. Tähän kantaan yhtyy myöskin Alho.
Että mitä?! Sairaudet ja akuutti sairaanhoito ovat kertakaikkiaan eri asia kuin turvattomien ja
puolustuskyvyttömien ihmisten elämä! Vaikka sotea ja leikkauksia tarjotaan, jäljelle jää karu totuus.
Lastensuojelun asiakasmäärät ovat nousussa, avohuolon tukipalvelujen tarve on kasvava, samoin
sijaishuollon tarve. 2013 tilastojen mukaan ( THL) tehtiin 65 000 lastensuojeluilmoitusta. (Apu 8/2015, 4-
5) Rahaa tarvitaan ja henkilökuntaa sosiaalipuolelle.
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/2015/Sivut/uusi-sosiaalihuoltolaki.aspx
Olemme Kreikan tiellä, Alhon mielestä, leikkauksia tarvitaan.

 

Paneelin lopussa oli erittäin vaikea saada puheenvuoroa yleisön joukosta. Viimeisillä minuuteilla saan
sanottua, että ei haluta kuulla enää yhtään Kreikan tiestä ja leikkauksista. Esitän, että Suomen
velkaantuminen verrattuna muihin maihin on rauhallista tasoa. Kreikka 175 %, Suomi 57 %. Alho ja
Leppikorpi heittävät löyhän esimerkin. He ihmettelevät, että ottaisinko minä velkaa velan päälle. Miten

minun kävisi? En ottaisi, pankki ei antaisi ja kukaan ei tulisi minua takaamaan. Jos ihminen joutuu suuriin
vaikeuksiin rahallisesti, pankki kyllä ottaa omansa. Valtionvelka on kertakaikkiaan eri asia kuin
yksityisen ja yrittäjien velka. Äänestäjät eivät ole tyhmiä. Ei tarvitse pelotella Kreikalla.