tarja pitkänen

Peloton väittelijä, harkitseva mielipidekirjoittaja. Kärkevä alustaja.

Tarja Pitkänen - 23.03.2015 15:07

 

Vammaisjärjestöt: Kansanedustajaehdokkaiden paneeli
Järjestötalo; Rauma 18.3.2015, avoin yleisötilaisuus

 

Kolme teemaa – sote, Kreikka ja leikkaukset ovat hyvin karvaita mausteita kevään eduskuntavaalien alla.
Rauman Järjestötalolla piti keskustella vammaisaiheesta kansanedustajaehdokkaiden kanssa. Toisin kävi,
vammaisasia unohtui - paneeli meni hulinaksi. Puheenjohtaja oli hukannut nuijansa. Eikö Raumalta
löytynyt yhtään vammaista istumaan panelistien joukkoon? PS:n Pasi Mäenranta aloitti oikein. Hän piti
vammaisasiaa tärkeänä, hän on ollut tuttu kehitysvammaisten kanssa. Yhteisöllisyys, hyvä mieli ja tunne,
että ei ole turha ihminen olivat Mäenrannan arvopohjaa. SKP:tä edustanut Kristiina Kumlander toivoi,
että mielenterveyskuntoutujat voisivat olla normaaleja ihmisiä. Ennaltaehkäisy mielen asioissa on tärkeää
hänen mielestään.

 

Kokoomuksen Marja-Leena Alho kertoi, että Rauman alueella ollaan menty hyvään suuntaan: Potilaan
hoitoketju on toiminut, potilaat ovat oikeissa paikoissa eikä heidän tarvitse odottaa liian kauan
jatkopaikkaa. Lisäksi vanhusten kuntoutus on tärkeää. Alho pitää yhteistyötä, rekisteröintiä ja ns
suostumuskäytäntöä tärkeänä tehokkaan toiminnan kannalta. Käytäntöjen onnistuminen antaa hyvää
pohjaa tulevan sote-uudistuksen varalle. Voin uskoa tuon, sillä terveydenhoidon toiminta on paljon
vahvemmassa asemassa kuin sosiaalipuolen.

 

KD:n Kitti Kumpulainen puhui psykogeriatristen ja muistisairaiden puolesta, molemmat tarvitsevat
erityistä hoitoa ja tukea. Keskustan Satu Pietilä on makrotasolla: Hän kertoo eriarvoisuuden poistamisesta
ja sanoo, että eläkkeet ovat pieniä. Joko nyt lähestytään vammaisuuden ydintä? Saako kehitysvammainen
siis saada palkkaa? Ei vieläkään. Pietilä puhuu keskittämisen lopettamisesta, maaseudun elinvoimasta ja
vetovoimaisena pitämisestä sekä siitä, että kaikilla pitää olla mahdollisuus koulutukseen. Vasemmiston
Leila Mäkinen kuuntelee erittäin mietteliäänä alustuspuheenvuoroja. Hän sanoo, että hänellä on halu
vaikuttaa, on valtava palo siihen, että kaikilla on töitä jolla elää. Leikkaukset riittävät, päättää Mäkinen
toisin kuin muut puolueet.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/79685-tatako-lukua-katsotaan-suomen-velassa-vain-sattui-olemaan-
silloin

 

Keskustelu kiihtyy, Satu Pietilä sanoo sosiaalipuolen asioiden olevan huonolla tolalla.
Sosiaalidemokraattien Kalle Leppikorpi ei pidä tästä ilmaisusta. Hän puhui vakuuttavasti, hän uskoo
omasta näkövinkkelistään katsoen, että asiat ovat kunnossa sosiaalipuolella. Tässä vaiheessa saan
puheenvuoron ja otan valokeilaan nuoren Erikan-tytön ihmisoikeuksien polkemisen.
Erikan kova kohtalo todistaa ensinnäkin Suomen pahimmista virkavelvollisuuksien rikkomuksista. Siitä
voi tavallinen ihminenkin tehdä johtopäätöksiä, että sosiaalipuolelta puuttui myöskin keinoja ja
henkilökuntaa. ”Erikan tapaus osoitti, että myös lastensuojelulaissa on aukko.” (Kaisu Kanerva, Apu
11/2015, 10)

 

Leppikorpi yrittää vaimentaa, että tämä on yksittäistapaus. Hän puoltaa, että eihän lääkärien
lisääminenkään vähennä sairauksia. Tulee vain enemmän potilaita. Tähän kantaan yhtyy myöskin Alho.
Että mitä?! Sairaudet ja akuutti sairaanhoito ovat kertakaikkiaan eri asia kuin turvattomien ja
puolustuskyvyttömien ihmisten elämä! Vaikka sotea ja leikkauksia tarjotaan, jäljelle jää karu totuus.
Lastensuojelun asiakasmäärät ovat nousussa, avohuolon tukipalvelujen tarve on kasvava, samoin
sijaishuollon tarve. 2013 tilastojen mukaan ( THL) tehtiin 65 000 lastensuojeluilmoitusta. (Apu 8/2015, 4-
5) Rahaa tarvitaan ja henkilökuntaa sosiaalipuolelle.
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/2015/Sivut/uusi-sosiaalihuoltolaki.aspx
Olemme Kreikan tiellä, Alhon mielestä, leikkauksia tarvitaan.

 

Paneelin lopussa oli erittäin vaikea saada puheenvuoroa yleisön joukosta. Viimeisillä minuuteilla saan
sanottua, että ei haluta kuulla enää yhtään Kreikan tiestä ja leikkauksista. Esitän, että Suomen
velkaantuminen verrattuna muihin maihin on rauhallista tasoa. Kreikka 175 %, Suomi 57 %. Alho ja
Leppikorpi heittävät löyhän esimerkin. He ihmettelevät, että ottaisinko minä velkaa velan päälle. Miten

minun kävisi? En ottaisi, pankki ei antaisi ja kukaan ei tulisi minua takaamaan. Jos ihminen joutuu suuriin
vaikeuksiin rahallisesti, pankki kyllä ottaa omansa. Valtionvelka on kertakaikkiaan eri asia kuin
yksityisen ja yrittäjien velka. Äänestäjät eivät ole tyhmiä. Ei tarvitse pelotella Kreikalla.

Kirjoita kommentti (0 Kommenttia)

Tarja Pitkänen - 19.03.2015 02:07

 

Satakunnan Työ, Pori 12.3.2015
Vaalikahvila
Aihe: Sote: Porin apulaiskaupunginjohtaja Aulis Laaksonen
Juontaja Tapio Furuholm

 

Sote eli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistus oli tuonut torstaina (12.3) Porin
apulaiskaupunginjohtajan Aulis Laaksosen vaalikahvilaan, samoin Porin kaupungin tiedottajan Tapio
Furuholmin. Vaalikahvilassa käytiin ensin soten alkujuurille Laaksosen alustuksessa. Senjälkeen Tapio

Furuholm yritti lingota ulos kansanedustajaehdokkailta sotesta. Mahdoton tehtävä vakuuttua, että sote-
uudistus palvelisi tasapuolisesti satakuntalaisia ja vielä mahdottomampi on tietää miten paljon (kuntien)

poliittisilla päätöksillä olisi enää valtaa ja tehtäviä. Kuntaliitokset askarruttavat tällä hetkellä.

 

Aluksi oli siis Paras-hanke vuonna 2005. Se alkoi Vanhasen ykköshallituksen aikaan kun kuntien
taloustilanne oli heikentynyt. Jo joulukuussa 2005 akatemiaprofessori Kaarlo Tuori oli varoittanut
hallitusta perustuslakiongelmista koskien kolmea erilaista kunta- ja palvelurakenneuudistustamallia. (Apu
11/2015, 20-21) Kesäkuussa 2006 erimieliset hallituskumppanit sopivat ns puitelain, joka oli voimassa
vuoteen 2012 kuten Paras-hankekin. Sen jälkeen hallitusmatkaan tuli arvaamattomia mutkia. Vanhasen
kakkoshallituksen riesaksi kävi yhdysvaltalaisen investointipankin Lehman Brothersin konkurssi. Silloin
nähtiin, että syvä finanssikriisi oli levinnyt maailmanlaajuiseksi. Suomen bruttokansantuote pieneni
vuoden aikana 8,3 prosenttia – se oli suurin pudotus sitten 1920-luvun. Suomen valtio ja kunnat alkoivat
velkaantua nopeasti.

 

Yksi ilahduttava asia oli kuitenkin: Kuntia oli syntynyt niin, että Suomessa oli Apulehden mukaan vuonna
2009 alle 350 (416)kuntaa. Silti Suomi on tällä hetkellä Kreikan tiellä eräiden poliitikkojen mielestä.
Totta on, että olemme velkaantuneet mutta Suomen valtion velka suhteessa bkt:hen oli 57 % ja Kreikan
velka oli 175 % vuonna 2014. (Suomen Kuvalehti 7/2015, 18-19). On siis aiheetonta pelotella Suomea
Kreikan tiestä. Aalto-yliopiston rahoituksen professori Esa Puttonen sanoo, että ”Suomi on hoitanut
velkatonttinsa mallikkaasti, mutta monen muun euro-maan julkinen velka suhteessa
bruttokansantuotteeseen on reippaasti EU-ohjeistuksen yläpuolella.” Esimerkiksi Saksan valtionvelka on
77%. (Suomen Kuvalehti 7/2015, 21)

 

Suomen politiikassa päivän sana on ollut siis leveämmät hartiat. Paljon tyhjää puhetta, kirjoittaa Apu-lehti
(11/2015). Kuntien hartiat oli eduskunnan huulilla kolmen viime vuoden aikana yli sadassa
puheenvuorossa. (Apu 11/2015, 23) STM:n vastuuryhmä oli esittänyt peruspalveluministeri Susanna
Huoviselle esityksen sote-laista, silloin puhuttiin vastuukuntamallista. Siinä maakuntien keskuskaupungit
ja eräät yli 50 000 asukkaan kunnat vastaavat palvelujen järjestämisestä. Hallitus luopui siitä
maaliskuussa 2014. Sitten hallitus oppositon tuella antoi järjestämisvastuu viidelle sote-alueelle ja
parlamentaarinen ohjausryhmä antoi itse palveluiden tuottamisen 19 kuntayhtymälle, jotka mukailevat
erikoissairaanhoitopiirien rajoja marraskuussa 2014. Helmikuussa 2015 Johannes Koskisen johtama
perustuslakivaliokunta osoitti, että sote-laki rikkoi perustuslakia. Sosiaali ja terveysministerio ei antanut
periksi: Viidessä päivässä tehtiin laki-esitys, josta viisi sote-aluetta oli poistettu. Siitä huolimatta
perustuslakivaliokunta kaatoi sotevaliokunnan esityksen.

http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2015/03/Sivut/Sote-uudistus-valmisteltava-
kunnolla.aspx

 

Iltalehden mukaan osa kunnista arvioi, että jos valtaa siirretään kahden eri tason kuntayhtymille, silloin
kunnilla on heikot mahdollisuudet vaikuttaa rahojensa käyttöön. Täten soten kaatuminen tällä
hallituksella oli hyvä asia, noloa työtapaa kylläkin. Ennenkuin seuraava hallitus ryhtyy toimiin sen olisi
pian korjattava monia sosiaalipuolen ongelmia muilla keinoin. Nuoren Eerikan tapaus osoitti, että ei edes
yhteinen terveyden- ja sosiaalipuolen auttamisketju toiminut. Se näytti, että lapset ovat meillä
turvattomia, toinen ryhmä ovat kehitysvammaiset. Molemmat yhdessä tarvitsevat erityistä suojelua
Suomen yhteiskunnassa. Vasta Eerikan surmaaminen sai yhteiskunnan heräämään horroksesta.

 

Käynnistyi laaja selvitysten sarja, johon osallistuivat Helsingin poliisi, Kuntaliitto, sosiaali- ja
terveysministeriö, Onnettomuustutkintakeskus, Helsingin kaupunki sekä oikeusministeriö. (Apu 8/2015,
4-5) Toukokuussa 2014 STM julkisti: Opettajat ja lasten parissa työskentelevät ilmoitusvelvolliset
velvotetaan ilmoittamaan pahoinpitelyn jäljistä suoraan poliisille lastensuojelun lisäksi.
Lastensuojelulakiin tuli muutos, jossa vahvennetaan, että työntekijällä on velvollisuus kuulla lasta,
asiakasta. (Apu 8/2015,4) Ihminen ensin, senjälkeen organisaatiot. Selvää on, että säästöjä näistä
sotetalkoista ei synny ollenkaan. Päinvastoin, tarvitaan edelleen lisääntyviä rahallisia panostuksia koska
Suomessa ei ole vielä edes eheää palvelujärjestelmää, lapsille, nuorille ja perheille.

Kirjoita kommentti (0 Kommenttia)

Tarja Pitkänen - 25.03.2015 21:58

 

Perussuomalaisten vaalitapahtuma 25.3.2015
Huittinen Härkäpakari, mukana Timo Soini

Timo Soini, iso ja karismaattinen mies saapui täsmälleen kello 12 Härkäpakarin pihalle. Ihmisiä tuli
aukiolle yhtäkkiä, satakuntalaisia tuttuja kansanedustajaehdokkaita samoin. Timo Soini aloitti puheena.
Sitä ennen hän oli kätellyt kaikkia lähestyviä ihmisiä torilla. Hän sanoo, että PS:lla on erittäin hyvä
mahdollisuus kahteen paikkaan Satakunnassa, kaikki ehdokkaat ovat tarpeen. Hän tietää, että
perussuomalaisten hallitukseen meno on lähempänä kuin koskaan. Sen tähden on haastettava tästä edes
eduskuntavaalien gallup-kuningasta Keskustaa eniten, SDP:tä ja Kokoomusta myös siinä sivussa. Soini
muistutti, että tämän hetkiset gallupit ovat kaksi viikkoa jäljessä nykyhetkestä. Ilma on hyytävä.
Perusuomalaisten kannattajat ja kansanedustajaehdokkaat valmistautuivat kuulemaan mitä Soini tarjoili
matkaevääksi.

Värikkäästä kielenkäytöstään tunnettu Soini ei puhunut melooneista ja lippalakeista tänään vaan kengistä.
Äänestäjille on parempi puhua yksittäistä asioista tai korjauksista mutta ei ole vakuuttavaa puhua
byrokratian karsimisesta, Kreikan tiestä taikka huonompiosaisten auttamisesta. Se olisi ympäripyöreää
puhetta. Kaikilla meillä on kengät jaloissamme, sanoo Soini, mutta ero on siinä, että vähävaraisten kengät
ovat kalliita ALV- tasavero takia, joka on 24 %. Kun peritään tasaveroa ruuista, elintarvikkeista,
lääkkeistä, se ei ole tasapuolista. Palkat eivät ole liian korkeita vaan kustannustaso Soinin mielestä.
Sähkön hinta on suuri menoerä, hinta on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Korkea sähkön hinta
on huono asia Suomen kilpailukyvylle. Työttömäksi jääneet, yli 55-vuotiaat on hyvin iso ongelma Soinin
mukaan. Siihen pitäisi puuttua. Hän tarkoittanee piilevää ikärasismia myös. Toinen todellisuus on, että
Suomessa ei ole työpaikkoja. Eikä tässä kaikki. Soini tulee alas lavalta ja puhuu jokaisen kanssa erikseen
hyvin perusteellisesti ja vakavasti.

Kello 12.30 aikaan Soini on lopettanut vaalisuunnitelmansa ja kannustuspuheensa ihmisille. Nousen heti
korokkeelle ja kerron henkilökohtaisen asiani. Oletan, että hänestä tulee työministeri. Työministeriössä
pitää tehdä pieni korjausliike, on kysymys kansainvälisyydestä. Sanon, että suomalaiset arvelevat, että
hän haluaa ulkoministeriksi. Kaikki käy Timo Soinille: Ulkoministerin, työministerin taikka
puolustusministerin salkku sopisi kyllä mutta nyt hän on matkalla vaalivoittoon. Minusta tulee
pääministeri, sanoo hyväntuulinen Soini.

Kirjoita kommentti (0 Kommenttia)