tarja pitkänen

Peloton väittelijä, harkitseva mielipidekirjoittaja. Kärkevä alustaja.

Tarja Pitkänen - 16.04.2015 23:52

SDP:n vaaliautokiertue, Säkylä 16.4.2015 klo 9.30-11.00
Keskustan ja Vasemmiston vaaliteltat Säkylän torilla

Säkylän tori oli sakeanaan ihmisiä kello kymmenen jälkeen aamupäivällä kun saavuin paikalle. SDP:lla oli loistofiilis. Päivän Satakunnan Kansa oli ennakoinut heille kahta paikkaa eduskuntavaaleissa mutta luonnollisesti he havittelevat kolmea. Reijo Nummikari sanoi, että nyt tehdään periksiantamattoman kovaa työtä. Sosiaalidemokraattien rintamasuunta, makkaragrilli, esitteet, vaalimainokset, eduskuntavaaliehdokkaat ja tukijoukot olivat saaneet parhaan mahdollisen tilan toriaukiolla. Vasemmiston ja Keskustan teltat olivat aivan tuntumassa myöskin. Harjavallan Nummikari, joka on taitava keskustelija, ehti kuulemaan Suomen puolustusasioista. Otin puheeksi, että SDP:n puheeenjohtaja Rinne otti tiukan puheenvuoron eilisillan (15.4) puheenjohtajien tentissä eikä kallistunut kehuskelemaan miten Stubb, Haglund taikka joku muu olisivat olleet taitavia viimepäivien”teoreettisissa sodankuvissa taikka maanpuolustuksessa”. Sellainen lipominen olisi ollut epämiellyttävää nähtävää äänestäjille.

Säkylässä oltiin suorastaan vaalihuumassa. Ihmiset halusivat puhua lyhyitä tuokioita kansanedustaja Kristiina Salosen , ministeri Krista Kiurun ja kaikkien kansanedustajaehdokkaiden kanssa. Vaikka kävelykäytävällä oli ahdasta, siitä ei ollut haittaa. Ihmiset pääsivät erittäin lähelle ja hyvin helposti keskustelemaan kansanedustajaehdokkaiden kanssa. Lähempänä kello 11 minulla oli tuuria. Kristiina Salonen ehti jutella kanssani. Presidentti Niinistön puhe eilisessä valtiopäivien päättäjäisissä oli Salosen mielessä. ”Tasavallan presidentti Sauli Niinistön varoitus olla rapauttamatta Suomen ja Venäjän suhteitä sai laajan tuen valtiopäivien päättäjäisissä ”, kertoi päivän Satakunnan Kansa. Salonen sanoi, että presidentin rauhaan kantava puhe oli hieno viesti. Ei ole syytä aiheettomasti huonontaa ilmapiiriä Suomen ja Venäjän välille. Olin iloinen, että sain tavata odottamatta kansanedustaja Salosen, jonka aiemmat työkokemukset ovat sosiaalipuolelta. Tämä päivä oli kohokohta minulle näiden eduskuntavaalien alla. Vein Saloselle pitkän aikavälin terveisiä kuinka Suomen terveydenhoito ja erikoissairaanhoitopuoli toimivat ja ovat kehittyneet vaikka ei ole ollut sotea. Toisin on ollut laita sosiaalipuolen asioiden. Lisäksi ja ikävä kyllä Suomen selviämisen kauhukuvaksi on selitetty vanhusväestön kasvaminen suhteessa muuhun väestöön.

Kirjoita kommentti (0 Kommenttia)

Tarja Pitkänen - 21.06.2015 11:49

Yhtenä päivänä se tuli ystävällisen petollisena kokoukseeni. Se oli sellainen täti – yksi niistä, joilla on kaikki valta kehtysvammaisten js muiden hädässä olevien yli. Se päivä muutti elämäni suunnan. Siinä se istui ja välkytteli hampaitaan. Hän yllätti minut, isäni sekä äitini koska hän tuli pyytämättä. Keskuslaitoksesta tullaan näköjään kysymättä lupaa. Siellä on sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät kunnioita kehitysvammaisten ja omaisten mielipiteitä. Täti sanoi alentuvalla äänensävyllä . . . kuulehan Venla. . . ja sitä sun tätä. Sitten se hyökkäsi. Hän sanoi, että tästä edes sinun omahoitajasi hoitaa asiat puolestasi. Ei sinun äitisi eikä isäsi. Pakotettiin siis omahoitajakin Antinkartanon keskuslaitoksen rengiksi. Niinpä asuntolan omahoitaja yritti duunata henkilökohtaisen tuntiavustajani tuntimäärän laikisääteiselle tasolle.

Siitä tuli kehno paperi mutta seuraavalle sosiaalityöntekijälle se oli helppo nakki kumota avustajan tuntimäärä. Tuohon aikaan kehitysvammaiset kääntyivät lakimies Sampo Löf-Rezessyn puoleen Tampereen Tulppaanitalossa henkilökohtaisten avustajien sekä lakisääteisen tuntimäärän takia. Niin mekin teimme. Istuimme kasvokkain lakimiehen kanssa Tampereella. Tuntui hyvältä sossutätien pompottelun ja KSATHKY:n yhtymähallituksen väärän päätöksen jälkeen voittaa taistelu yhden lakimiehen avulla ja Turun hallinto-oikeuden päätöksellä. Tähän jouduttiin kun täti numero yksi rupesi sohloomaan asioissani. Kotiväelle tuli paljon ylimääräistä työtä hänen ja muiden takia.
http://www.kvtl.fi/fi/yhteystiedot/

Toisen kerran näitä asiantuntijanaisia tuli kaksi kokoukseeni, taaskin kysymättä lupaa. Se vanha tuttu ja uusi hämmästyttivät minua kovin sillä hampaat välkkyivät kilpaa hymystä ja kynnet kiilsivät. Heillä oli mielestänsä iloista asiaa tällä kertaa. Kokous meni ranttaliksi sillä naiset availivat karttojaan ja kertoivat uusia asumisen tuulia. Oli oikein kaksi ovea tarjolla tulevassa asunnossa. He antoivat ymmärtää, että he etsiskelivät käveleviä asukkaita. Sanoin, että en ole kiinnostunut. Ei uskottu eikä kirjattu ylös. Mitä ei siis ole kirjattu ylös, sitä ei ole sanottu. Tällä asenteella, että vammaisten tahtoa ei kuulla eikä kirjata ylös on kautta aikojen saatu sorrettua heitä. Vammaisten mielipiteellä ei ole siis mitään arvoa. Kohta huomasin, että asuin uudessa asuntolassa. Wow! Siellä olivat ne kaksi ovea, joista oli hehkutettu vuosikausia kuin jostain uudesta uutta mullistavasta keksinnöstä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015062119903639_uu.shtml

Toisesta asuntolan ovesta mentiin ulos ja toisesta ovesta he tulivat sisään kouluttamaan minua. He yrittivät opettaa minua taitavaksi ja ripeäksi ”niinko normaaliksi ihmiseksi”. Minun ja kaikkien asukkaiden pitää käsittää, että valvova yökkö on väsynyt. Koska minulla on vakava sairaus, he päättivät lähettää minut sairaalaan yhtäkkiä. Sairaala lähetti minut takaisin puolen yön aikaan mutta minä en olisi saanut mennä omasta ovestani sisään omaan kotiini. Ei se mikään koti ollut ollutkaan verrattuna ensimmäiseen ja toiseen sekä omaan lapsuudenkotiini. Senjälkeen ”kaksiovisessa” asuntolassa pidettiin hätäkokous ja minut aiottiin laitoshoitoon. Taas siellä kokouksessa istui hän, se ensimmäinen täti, joka oli aloittaanut elämänhallintani. En parantunut laitoshoidossa mutta pääsin jälleen uuteen kotiin. Siellä minä viihdyin mutta minun piti mennä taas kesähoitoon laitokseen. Se oli sietämätöntä ja hävytöntä käsittelyä minua kohtaan. Tätä minä en unohda koskaan.

Kesälaitoshoidosta minä pääsin läheiseni avulla turvaan ja onneksi minä satuin pääsemään toiseen sairaanhoitopiiriin saamaan oikeaa hoitoa sairauteeni. Tuntui, että pääsin pakoon sellaisten ihmisten kynsistä, jolla ei ole sydäntä eikä omaa tuntoa. Heitä on jo liikaa. He tekevät vammaisten elämän sietämättömäksi. Saa nähdä kuinka minun käy tässä elämässä. Onneksi minulla on vielä läheiseni olemassa. Nyt minä voimaannun päivä päivältä ja minä tunnen, että elän taas.
http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194984650770/artikkeli/huostaanotosta+vahingonkorvauksia+satakunnassa.html
Korjattu yksi lause blogitekstissä 27.6.2015.

Kirjoita kommentti (0 Kommenttia)

Tarja Pitkänen - 04.07.2015 23:37

Kauvatsan mopokarnevaalit Kokemäellä onnistuivat odotetusti hyvin. Aurinkoinen sää suosi karnevaaliyleisöä, musiikkie-esityksiä, myyntiä sekä museomopoilla ajavia mopedisteja. Päivän kohokohta oli yhteislähtö Uulatuotteen edestä klo 11.50. Ihmisiä oli sakeana joukkona paikalla. Mopedisteja oli odotettu tapahtumaan 150. Paikallislehti Jokilaakson mukaan osallistujilla on oltava vanha mopo. Tapahtumaan osallistutaan läheltä ja kauempaakin. Esimerkiksi Porin seudun papattajat ovat aina olleet mukana suurena ryhmänä. (Jokilaakso 2.7.2015) He eivät kylläkään erottuneet tänään joukosta erityisesti mutta sensijaan paikalliset miehet mustissaan kyllä huomattiin. Sitä ennen näin, että juhlapaikalle kaarsivat Vuorionsaaren leidit tyylikkäänä, niinikään Kokemäeltä.

Sonnila-Krootilan mopedistit, hilpeät ja rennot miehet parhaassa iässä herättivät huomioni. Peffan ja kropan kannalta vanha mopo ei ole paras mahdollinen kulkuneuvo mutta itse mopedilla tuulettelussa lienee jotain koukuttavaa. Miehet kertoivat, että he viihtyvät muutenkin yhdessä. Sonnilanjoki on kelpo paikka käydä uimassa ja saunomassa. Saunomisessa tulee melkoinen nestevajaus mutta se korjataan oluenjuonnilla. Entä naiset? Missä ovat mopedistimiehien naiset? Sitä ei oikein kunnolla paljastettu miten saada mopedistimiehen viihtymään kotona. Makkara on kyllä tosimiehen ruokaa mutta jos mopedistimiehen nainen hallitsee rosvopaistin teon siinä on erityistä taikavoimaa ja viihdettä ruuan ympärillä pitkäksi aikaa.

Kirjoita kommentti (0 Kommenttia)