tarja pitkänen

Peloton väittelijä, harkitseva mielipidekirjoittaja. Kärkevä alustaja.

Tarja Pitkänen - 29.12.2016 14:35

 

Kunnallisvaalit lähestyvät. On mielenkiintoista seurata ehdokasasettelua, ehdokkaidn esiinmarssia
vaalipuheissa sekä sitä kuinka vaaleissa lopulta käy. Gallupit puhuvat jo omaa sanomaansa.
Vaalikampanjat ovat kiivaimmillaan viimeisellä viikolla ennen äänestyspäivää. Vasta silloin ratkaistaan
todelliset vaalivoittajat. Ennakköäänestys aika on 29.3 - 4.4.2017. Kuinka suurten puolueiden käy kun
ääntenlasku on tehty 9.4.2017?
http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2016/12/28/taivaanpyorittajat-ja-yleisankyrat/

 

Uuninpankkopojan blogia pitävä juristi ja kunnanvaltuutettu Saku Timonen kirjoittaa seuraavaa: On
kunnallisvaaleilla myös yleispoliittista merkitystä. Keväällä tulemme näkemään, että nykyisten
hallituspuoluiden suosio putoaa. Se on ihan oikeutettu protesti maan hallituksen kyvyttömyydelle, mutta
tärkeintä kuitenkin on saada jokaiseen kuntaan osaava valtuusto. Taivaanpyörittäjillä ja yleisänkyröillä ei
ole mitään järkevää käyttöä."
http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2016/12/26/ihmeiden-aika/

Kirjoita kommentti (0 Kommenttia)

Tarja Pitkänen - 14.12.2016 23:04

 

Kokemäkeläiset Vaikuttajanuoret, puheenjohtaja Nea Valtanen, Maiju Grundström ja Pauliina Heppe
ryhtyvät heti keskustelemaan kun saavuin heidän pöytänsä luo Sata-soten viimeisenä kuntakierrospäivänä
Kokemäellä. Vaikuttajanuoret siis. Keitä he ovat? Heillä oli oma tärkeä paikkansa Kokemäen
liikuntahallissa Satasoten tilaisuudessa. Miltä elämä tuntuu Kokemäellä? Oikein hienolta – minun
annetaan ymmärtää – ja varsinkin nyt kun on tämä uusi liikuntahallikin.

 

Että terveisiä vaan Kokemäen päättäjille; nyt kotikuntamme on nuorille vetovoimainen ja kaikki näyttää
ulospäinkin hyvältä sillä koulu, kirjasto ja uimahalli ovat lähellä nuoria. He voivat pelata liikuntahallilla
koripalloa, lentopalloa, pesäpalloa ja täältä Kokemäeltä voisi nousta sählymestareita, jos vain olisi
valmentajia. Kokemäki on siis hieno asuinpaikka tyttöjen mielestä. He sanoivat, että kun on ikänsä asunut
täällä, siksi Kokemäki aina vain tuntuu hienolta paikalta.

 

Toinen innostava asia on Nuokkari, nuorisokahvila entisen yökerhon tiloissa. Se on myöskin keskustan
tuntumassa. Siellä nuoret voivat kokoontua tiistaista torstaihin ja joka toinen perjantai-ilta. Viime
vuodesta alkaen nuorten kohtaamispaikasta tuli vähän kansainvälinenkin. He kertoivat, että suomi ja
englanti sujuvat hyvin kielinä ulkomaalaisten kanssa. Heillä ei ole moitittavaa kenestäkään kavereista, ei
suomalaisista eikä näistä maahantulleista. Siitä tuli hieman moitetta, että heitä häädetään, jos he ovat
aikuisten mielestä väärissä paikoissa.

 

Nuokkarissa on televisio ja luonnollisesti nuoret ovat jatkuvasti somessa. Nuorisotilassa on tarpeeksi
ajankulua kuten pelejä; pöytäjalkapallo, ilmakiekko ja bingispöytä esimerkiksi. Biljardipöytä alkaa kyllä
olla aikansa elänyt heidän mielestään. Uudesta pöydästä saa unelmoida. Kuinka onnistuisi hankkimaan
uuden biljardipöydän, sillä se maksaa 2000 €? Asian miettiminen jäi kesken.

 

Sivistysjohtaja Leena Aalto-Setälä saapui paikalle. Löytyykö kuntabudjetissa rahaa nuorten biljardipöytää
varten, jäin miettimään. Innostuisivatko yksityiset kokemäkeläiset asiasta? Muuten nuoret vaikuttavat
hyvin tyytyväisiltä. Nuorisoillassa myydään kohtuuhintaan pientä suolaista, sipsejä, karkkeja ja
perustikkareita. Ruoka on intohimon asia. Nämä ovat nuorten suosikkeja tällä hetkellä.

 

Nuorisotyöntekijä Mikko Säylä keskustelee yleisön kanssa ja hän vastasi välillä kysymyksiini nopeasti.
Ensi vuonna kun kuntalaki tulee viralliseksi, silloin kuntia velvoitetaan perustamaan nuorisovaltuusto.
Lisäksi nuoria on kuultu soteasioiden yhteydessä, hän kertoi. Nuorten pöydän toisella sivulla on etsivä
nuorisotyöntekijä Tiia Laine. Tiedustelen, mitä hän etsii. Erikoisesti haetaan alle 29-vuotiaita koulutuksen
ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria. Tiia Laine yrittää vaikuttaa siihen, etteivät nuoret tulisi
lopullisesti syrjäytyneiksi. Ovatko Tiia ja Kokemäki aikaansa edellä? Suomen hallitus aikoo laittaa
kärkiahankkeekseen syrjäytyneet nuoret. Ministeri Paula Risikko esitti tätä hiljan.

 

Kiitos Kokemäelle mukavista tuokioista kanssanne ja juttuhetkestä! Tässä käyttöönne linkki. Se on
lopputyöni Samkissa yhdessä 6 muun opiskelijan sekä kokemäkeläisten nuorten ja Huittisten yksikön
kanssa. Yritimme viedä porilaiset yhteistyöhän mutta aika ei ollut kypsä siihen ja siksi työtä ei luovutettu
heille.

 

http://pilleri.samk.fi/neuvola/

Kirjoita kommentti (0 Kommenttia)

Tarja Pitkänen - 17.12.2016 21:20

 

Yhtenä ikävänä marraskuun päivänä sain kutsun Euroopan parlamenttiin Brysseliin. Otin empimättä sen
vastaan. Olen erittäin kiinnostunut Euroopan unionista. Sieltä on riittänyt direktiivejä ja alituista säätöä
maa- ja metsätalouteen sekä ympäristöön. Silloin alussa EU-huumassa luvattiin, että tuotteet halpenevat ja
niin tapahtuikin. Tällaisista ruuan hintojen alennuksista puhuttiin EU-jäsenyyden antina. Ruuan hinta
kyllä laski EU:n ensimmäisenä jäsenyysvuonna 1995 - peräti 11 % mutta tällä hetkellä Suomen hinnat
ovat Euroopan maista seitsämänneksi kalleimpia.

 

Kestämätöntä kielteisessa Eu-ratkaisussa olisi ollut, että olisimme jääneet paitsi noita eurooppalaisia
globaaleja juttuja – mutta ennenkaikkea tarvitsimme sitä viisautta mikä Euroopasta tulee. En uskonut
noihinkaan perusteluihin. Tänä päivänä pidän noita uskomuksia sellaisina, että sen aikaisten päättäjien
suomalainen itsetunto jotenkin haurastui ja sitten vieläpä ratsastettiin turvallisuuspelotteella. Näin Suomi
saatiin käännytettyä, neuvoa antava kansanäänestysprosentti oli 56.9 %.

 

Brysselin juna siis jyskytti ankarasti, se tahtoi vain painaa menemään. Ja anti mennä! Paluupostissa tuli
kukkuramitoin rahan, tavaran, työvoiman ja pääoman liikkuvuutta. Ja vaivihkaa hukattiin Suomen
markka, yhteisen euron takia. Wau, miten hienoa sen sanottiin olevan! Mutta entäpä tänäpäivänä? Nyt on
alkanut kirkastumaan. Meidän täytyisi elää vielä enemmän Euroopalle kuin alussa oli uumoiltu. Kaikkien
asioiden rajattomuus on kääntynyt epäilyksi ja varsinkin viime vuonna kun valtakunnan rajoillakin alkoi
olla tungosta.

 

Minäpä lähdin siis innostuneena tutustumaan Brysseliin. Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen kotimaan
avustaja Kaija Huidan piti heittää juoksulenkkarit naulaan ja jättää voimailuvehkeet hiljaisiksi pariksi
päivää. Hänellä oli huolehtimista kotimaassa matkamme takia sekä lennolla Helsingistä Brysseliin. Kaija
selvisi kiitettävästi. Brysselin lentokentällä oli vastassa paikallinen bussinkuljettaja. Hän tiesi, että
joutuisimme siellä pahimpaan ruuhkaan. Emmäiseksi hän räväytti ilmoille Maamme.

 

Kuljettaja mainitsi ohimennen reitillä olleesta Naton vanhasta päämajasta. Belgia on ollut Rooman ajoilta
saakka monien valloittajien esimerkiksi Napoleonin armoilla tai Saksan sotajoukkojen hyökkäysten
kohteena kummassakin maailmansodassa. Tämä siitäkin huolimatta, että 1839 senaikaiset suurvallat
olivat luvanneet Belgialle puolueettomuuden. Sillä on ollut suuri merkitys historiassa minkälaisia
naapureita saa ja kuinka luotettavia he ovat. Nykyisin Belgia on Naton jäsen. Se tarkoittaa, että maan
sotavoimat ja puolustus ovat täysin sidotut Natoon.

 

Europarlamantaarikko Paavo Väyrynen oli jo Helsingin lentoasemalla tervehtinyt kutsuvieraitaan.
Myöhemmin illallispuheessaan hän vaikutti tyytyväiseltä. Hän sanoi, että hänen Suomen projektinsa on
mennyt hyvin. Mutta se teema ei ollut Brysselin matkan tarkoitus. Seuraavan päivän ohjelmassa oli
tutustumista modernissa museossa Euroopan historiaan. Lisäksi pieni elokuva kertoi päätöksen teosta
Euroopan unionissa. Väyrynen lupasi kertoa myös Euroopan nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä
seuraavana päivänä. Illalla hänen toiveensa oli, että esittelemme itsemme. Siellä kuultiin erittäin mukavia
ja tuttavallisia puheita liittyen illan päähenkilöön. Kun puheet oli pidetty ja ruuat ja juomat nautittu,
Väyrynen vetäytyi ajoissa nukkumaan.

 

Loppuillan parhaimmat hetket vietin hotellihuoneessani kiinnostavan ihmisen seurassa. En vielä silloin
tiennyt missä hän on töissä ja mikä hänen yhteytensä on kutsuvieraana. Niin, emme me naiset lähteneet
kaupungin yörientoihin. Sensijaan kuulin tosipuhetta elämästä ja kovasta periksiantamattomasta
yritteliäisyydestä. Kutsuvieras kertoi seuraavansa Väyrysen työtä ja puheita. Niistä ollaan enenevästi
kiinnostuneita. Hän kertoi, että hän tapasi Väyrysen ensi kertaa sinä iltana.

Kirjoita kommentti (0 Kommenttia)