tarja pitkänen

Peloton väittelijä, harkitseva mielipidekirjoittaja. Kärkevä alustaja.

Tarja Pitkänen - 13.07.2011 01:31

 

Salattua vai sallittua - naiset ja väkivalta, Porin teatterin kahvio ti 12.7.11 klo 17.00-18.15. Järjestäjä:
Zonta Internatioal Piiri 20, Zonta Club I ja II.

 

Zonta International, joka on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton naisjärjestö, halusi tuoda
SuomiAreenalle viestinsä järjestämällä tilaisuuden, jossa annettiin puheenvuoro tunnetuille
ihmisoikeusnaisvaikuttajille. Salailun, väkivallan sallivuuden ja vähättelemisen perinne tulee katkaista
ennenkaikkea poliittisin arvovalinnoin: Viranomaiskoneiston sekä oikeuslaitoksen toivotaan ottavan
vakavasti uhrin asema väkivallan alkujuurilta asti.

 

Rikosoikeuden professori Terttu Utriainen Lapin yliopistosta, viittaa siihen, että rikos- ja
ihmisoikeustulkinta, oikeuskäytäntö eurooppalaisen mallin mukaan tulee suojella ihmistä eikä systeemiä.
Ene Ergma, Viron parlamentin puheenjohtaja, akateemikko ja professori antaa vahvojen mielipiteiden
kuulua toimittaja/juontaja Helena Itkosen kysymysten jälkeen. Kaikkeen väkivaltaan on vastalääke:
Varhainen puuttuminen ja salailun kulttuuri on katkaistava. Professori Ergma puuttuu kovin sanoin lasten
asemaan ja kasvatukseen. Tietokoneet ja internet ovat hänen mukaansa aikuisille mukavia mutta ne eivät
ole hyviä lasten kasvattajia. Ne eivät kuulu lapsille eivätkä koneet saa olla lasten viihdyttäjiä.

 

Suomalaiset, paneelissa mukana olleet naiset toimivat kaikilla rintamilla ihmisoikeustyössä. Leena
Serpola-Kaivo-oja on Suomen vanhusten turvakotiyhdistyksen puheenjohtaja. Hän kertoo, että vaietuin
väkivaltaa kokeva ryhmä ovat yli 75-vuotiaat naiset, jotka kokevat väkivaltaa tavallisimmin puolison tai
lasten taholta. Saido Mohamed, vuoden 2011 pakolaisnainen ja Ihmisoikeusliiton jäsen toimii erikoisesti
maahanmuuttajanaisten olojen helpottamiseksi. Professori Helena Ranta on tunnettu suomalainen, joka on
tehnyt työtä konfliktialueilla. Hän muistuttaa maailman väkivallasta, jonka avulla valtiot kohdistavat
väkivaltaa omia kansalaisia kohtaan. Keinoja on löytynyt hirmuhallitsijoiden vastustamiseksi. Ikävä kyllä
paneelikeskustelu loppui äkkijarrutuksen tapaan. En päässyt kysymään Helena Rannalta miten hänellä
riittää uskoa ja iloa maailman parantamiseksi raskaiden kokemusten jälkeen.

 

Panelistit veivät ja yleisö mykistyi samalla hetkellä kun naiset karkasivat omille teilleen. Porilainen
opettaja, kokenut lasten asioiden tuntija, Outi Lahdenranta oli hyvä esimerkki ilmeillään: Ei tämä näin
voinut mennä! Olisin halunnut keskustella ja kysyä "Voiko väkivallasta parantua?" Tulevien päivien
aikana opettaja Lahdenranta aikoo suunnistaa uudelleen SuomiAreenalle Naisten Pankin teltalle. Sieltä
saa vastauksia ja siellä voidaan "ottaa haltuun" jalkapallotermein kuvattuna, lupasin. Niin minullekin kävi
ja olen mukana iloisessa joukkuessa.

Kirjoita kommentti (0 Kommenttia)

Tarja Pitkänen - 25.12.2011 22:16

 

Mikä ihme riivaa viranomaisiamme taikka poliitikkoja aika ajoin? Ei ehtinyt kulua kuin runsas kaksi
vuotta siitä kun poliitikot sekä samassa kanootissa olleet ammattiliitot Tehy, Super, Psykologi- sekä
Lääkäriliitto tahtoivat ajaa lakiteitse ns. kovennetun puoskarilain voimaan. Se ei onnistunut. Vuonna 2008
ministeri Risikon asettama sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä oli pähkäillyt asiaa mutta ei
lopultakaan saanut hurskasta toivettaan lakimuotoon:Miten suojata sairaita ihmisiä uskomushoitojen
haitoilta.(LL, 9/2010) Sensijaan kansalaiset ovat sittemmin olleet varuillaan ja käärmeissäänkin miten
suojautua median ja viranomaisten sekä terveydenhuollon terveysterrorismilta.

 

Tästä terrorismista esimerkkinä on nopeasti markkinoille ajettu Pandemrix-rokote, joka aiheutti vakavia
sairastumisia myöhemmin eli narkolepsiaa. Median osuus rokotehysterian luomisessa oli merkittävä. Sen
jälkeen kun narkolepsiaan sairastumisia ilmeni väestössä, on arkkiatri Pelkonen ollut hiljakseen, samoin
THL, joka on joutunut vahvasti epäilyksen valokeilaan.(LL, 10/2010) Luulisi siis, että sosiaali- ja
terveysministeriöllä ja viranomaisilla olisi tähdellisempääkin tekemistä kuin kansalaisten holhoaminen
pakkokeinojen avulla kuten oli aikomus tehdä rajoittamalla luontaisterapeuttien ja terveyskauppojen
toimintaa em. puoskarilailla.

 

Juuri tällä hetkellä halutaan rajoittaa sananvapauttamme, itsemääräämisoikeuttamme ja
valinnanvapauttamme. Suomea uhkaa terveysviestinnän kieltolaki. Eilisestä 7.11.2011 alkaen on nettiin
asetettu adressi www.adressit.com, jonka tulemme luovuttamaan selvityspyynnöksi kansanedustajillemme
16.11.2011. Miksi sana Super Foodin käyttö tullaan kieltämään terveystuotteiden yhteydessä?
Kansanperinteen ja muun kokemusperäisen tiedon julkaiseminen tulee olla edelleen kaikkien
suomalaisten perusoikeus. Kuluttajille ei saa estää kertomasta ravintolisien taikka yrttituotteiden
vaikutuksista. Eikä myöskään tule kieltää urheilijoiden tai kuuluisuuksien taikka ylipäätään suomalaisten
toimintaa ravinnonlisien, yrttituotteiden sekä ruokavalioiden mainonnassa. Tässä terveisiä Eviralle, joka
hamuaa kieltolain toteuttamista. (Julkaisu 2010 Superfood, www.adressit.com)

Kirjoita kommentti (0 Kommenttia)

Tarja Pitkänen - 11.07.2011 07:24

 

Yksi rasite lisää, Selkämeren kansallispuisto. SuomiAreena la 9.7.2011. Krookan satama, Merikarvia

 

Kyllä maksoi vaivan, ympäristöministeriön ylitarkastaja Jukka-Pekka Flanderin mukaan. Hän muistutti,
että Koli-hanke oli vielä vaikeampi aiemmin. Sami Veneranta, Suomen Ammattikalastajaliitosta ja
juontaja/toimittaja Jami Jokinen LänsiSuomi-lehdestä onnistuivat taikomaan lähes maagisen piirin
Krookan sataman paneelikeskustelussa esittäessään vahvoja mielipiteitä ja kysymyksiä ylitarkastaja
Flanderille.

 

Suurta ja kipinöivää yleisövuorovaikutusta ei siis ehtinyt eikä voinut syntyä sillä yleisökin taisi olla
hämmentynyt vaativan aiheen edessä. Aito huoli kalastajien tulevaisuudesta kiteytyi Jokisen heittämässä
kysymyksessä: Suojellaanko kalastajia kulttuurisena ilmiönä?

 

Vaikka kalastuselinkeino on muuttunut menetelmiltään helpommaksi, kalastajilla riittää pieniä ja suuria
uhkakuvia murheeksi asti. Kalastajien tilannetta voidaan peilata alkuperäiskansojen oikeuteen olla
olemassa, sillä näillä kansoilla on erityinen suhde maahan ja vesistöihin. Suuret uhat ,kuten teollisuus
(ydinvoima), sosiaaliset muutokset ja ympäristöongelmat kuten arvaamaton ilmastonmuutos ovat uhkia
luontoelinkeinojen ja kulttuurin jatkuvuudelle – myöskin kalastajille. He tarvitsevat erityistä suojelua.

 

Kalastaja Sami Venerannan kalakeittokirjaa ja kalansaaliita odotellessa laitan tähän suositun
kalapihviohjeeni.

 

Halpa kala - hyväksi herkkuruuaksi

 

400 g pakastekalaa
2 kanamunaa
2 dl kunnon kermaa
Viidesosa ranskanleipää
2 tl ruususuolaa
1 tl Vogelin yrttisuolaa
10 kpl ruohosipulin varsia silputtuna
tillisilppua

 

Jauha kalanliha ja ranskanleivän pää tehosekottimella hienoksi. Laita kummatkin eri astioihin. Lisää
kerma ranskanleipämuruihin, jotta seos pehmenee kunnolla. Erottele munankeltuaiset ja sekoita ne
kalanlihan joukkoon. Yhdistä nyt molemmat seokset ja lisää viimeksi kovaksi vaahdoksi vatkattu
munanvalkuaispilvi. Lisää suolat ja tuoreet yrtit joukkoon.

 

Paistetaan pihvejä voissa kummaltakin puolen yhteensä 5 min. Herkullisia ruokahetkiä!

Kirjoita kommentti (0 Kommenttia)