tarja pitkänen

Peloton väittelijä, harkitseva mielipidekirjoittaja. Kärkevä alustaja.

Pitkänen Tarja - 15.07.2015 11:40

 

Varauduin, että tapaan vihdoinkin silmäst' silmään oikeita skeptikkoja Suomi-Areenan Kulttuurikulmassa
uskonpohdinnoissa. Mielikuva on, että skeptikot ovat jäätävän kalseita, lähinnä miehiä ilman
minkäänlaista uskoa ja tunnetta. Miehiä kyllä olikin paikalla paljon. Pari hilpeitä hopeakoppalakkimiestä
sanoi, että harmaankiiltävät hatut pysäyttävät kaikenlaisen säteilyn ja haitalliset äänetkin kuin betoniin.
Hupilinjalla mentiin mutta olisi siinä aiheessa ollut tosipohjaakin sillä, ihmisillä on kokemuksia, että
kännykkäsäteily sairastuttaa ja näännyttää ihmisen ja lisäksi epäillään, että säteily aiheuttaa
aivokasvaimia.

 

Kaikenkaikkiaan vaikutelma oli, että oltiin hupi-illanvietossa. Puhujat saivat paljon tilaa ajatuksilleen ja
uskolleen. Usko sytyttää auttamaan ihmisiä ja kokemus vielä vahvistaa sitä. Näin ymmärsin
lastenpsykiatri Susanna Purron ja hyvinvointivalmentaja Yazka Loven puheesta. Susanna sanoi, että pitää
löytää kadotettu yhteys sisimpään ja tunteen voima pitäisi saada takaisin. Hän puhui ns energeettisestä
ihmiskuvasta. Yazka kertoi saaneensa apua akupunktiosta jo 20 vuotta sitten. Hän ei halua mitään

vastakkainasettelua tieteen ja uuden ajan näkemysten välille. Siinä vaiheessa kun faktantarkastaja Veli-
Matti Kivimäki alkoi käyttämään puheenvuorojaan tunsi että olisin tarvinnut yhden tai pari neuvoa-
antavaa. (Bellingcat-yhteisö) Erittäin jännittävää!

 

Professori Markku Niemivirta alkoi syystäkin olla kauhuissaan. Häntä hirvitti sillä sokeat saavat näkönsä
ja kuurot kuulonsa tänäpäivänä lääketieteen avulla. Placebo on harhakuvitelmaa, hän vakuutti. Mentalisti
Pete Poskiparta oli hilpeällä päällä. Uskoa hän ei ole vielä tarvinnut sillä hän on turvautunut perinteiseen.
Varsinaisen uskoontulon kanssa hän on odottavalla kannalla. Joitain tuttaviansa hän tietää saaneen uskon
kokemuksia. Se on sitten taistelua uskon ja epäuskon välillä, mietin.

 

Mihin kaikkeen Suomi uskoo? Helsingin Sanomat
Kulttuurikulma, kello 18.00 - 19.00
Yazka Love, hyvinvointivalmentaja ja hoitaja
Susanna Purra, kirjailija, lasten psykiatri
Pete Poskiparta, mentalisti
Markku Niemivirta, professori, skeptikko
Veli-Pekka Kivimäki, faktantarkastaja, Bellincat-yhteisö
Jaakko Lyytinen, juontaja, toimittaja, Helsingin Sanomat
Kirsi Alm-Siira, juontaja, tuottaja, Helsingin Sanomat
Petri Korhonen, juontaja, toimituspäällikkö, Helsingin Sanomat

Kirjoita kommentti (0 Kommenttia)

Pitkänen Tarja - 15.07.2015 23:37

 

Kerstin Kronvall, Ylen ulkomaankirjeenvaihtaja istui samassa ulkoilmatilaisuudessa Suomi-Areenalla
kuin kansanedustaja Ilkka Kanervakin (15.7). Juontaja Jarmo Mäkelä, itsekin kokenut
ulkomaankirjeenvaihtaja antoi Kronvallin kertoa. Mikä meiltä suomalaisilta on hämärän peitossa juuri
tänään ukrainalaisten arjesta? Kansan tilanne näyttää ja tuntuu pahalta. Kronvall kertoo: Ympärillä näkyy
aroa ja lehtipuita. Sotilaspukuihin pukeutuneet henkilöt ottavat maksuja erilaisista asioista, sekä Ukrainan
miehet että Venäjään tukeutuneet separatistit. Ihmisten on välttämätöntä liikkua kulkuväylillä ja teillä, on
välttämätöntä paeta tai saada ruokaa. Yhden laukun vieminen tiesulun läpi maksaa hyvänä päivänä 10
euroa , huonona päivänä laukku voi maksaa kaksinkertaisen hinnan. Donetskissa elämä on arvaamatonta,
juuri nyt ei ole sellaista sotaa jota oli Tsetseniassa, jossa tuhottiin kaikki sodankäynnillä. Mikäli ymmärsin
oikein Doneskissa on lopetettu rahan vieminen tietyille alueilla, ihmisillä ei ole rahaa mutta neljän
valuutan käteissysteemi toimii jotenkin. Euro, dollari ja pari muuta valuuttaa.

 

Kun tietyllä alueella ei saada rahaa, siksi on kehittynyt ihmeellinen rahankuljetusbisnes. Ihmisiltä
kerätään pankkikortit ja välittäjä hakee heidän rahojaan 5-6 % arvosta nostettuun summaan. Tienvarsilla
näkyy kylttejä, jossa ilmoitetaan, että ostetaan hiuksia. Nuorilla naisille on pitkiä lettejä. Silloin kun ei ole
enää mitään myydä, silloin myydään oma nuoruuden letti. Mitä paksumpi ja pidempi, sen painavampi ja
arvokkaampi. Vieläkin suurempi identiteetin menetys on, että silloin kun on joutunut pakenemaan,
kaikkein arvokkaimmat muistot kuten perhevalokuvat on kadotettu iäksi. Kerstin Kronvall vastaa Jarmo
Mäkelän kysymykseen, miten saada todenperaistä tietoa Ukrainan kokonaistilanteesta. Toimittajan täytyy
tutustua moniin tietolähteeseen ja hänen täytyisi ylläpitää laajoja verkostoja. Se on miltei mahdoton
tehtävä sillä sota- ja kriisitilanteessa pyritään vaikuttamaan toimittajiin eikä painostaminen taikka
tappouhkaukset ole epätavallisia. Keskustelua yritetään sotkea (netissä), syötetään epätietoa.
Kokemattomien moderaattorien on vaikea kitkeä epätietoa jossa voi olla osa totuudenhippuakin.

 

Kerstin kertoo, että Ukrainan tilanne oli vielä vuosi sitten hankala: Eduskunta, presidentti ja hallinto eivät
olleet toimintakykyisiä. Maanpuolustus oli huonolla tasolla. Esim. kuuttakymmentä koulutettavaa nuorta
sotilasta kohden saattoi olla vain 3 kypärää jne. Siksi monet kansalaisjärjestöt ovat ryhtyneet auttamaan
sotilaiden varustelussa. Kerstin kertoo Kiovalaisesta oopperalaulajasta, joka tekee enää kolmepäivää
viikossa työtään. Lopun ajan hän käyttää sotilaiden varustelun hyväksi. Minkälaista sotilaan on liikkua ja
oppia puolustautumista ellei ole edes kunnon karttoja omasta maastaan? Kronvall vastaa lopuksi Kalle
Könkkölän kysymykseen vammaisten ja liikuntakyvyttömie tilanteesta Ukrainassa. Toimittaja Kronvall
sanoi, että vammaisten tilanne sota-alueella ja maassa on itkettävän huono. Juuri tiesuluilla vaikeutetaan
vammaisten elämää erityisesti. Ukrainalaiset ovat liian väsyneitä: He ovat kertoneet Kronvallille, että olisi
yksi ja sama mikä hallinnon nimi on kunhan lopetettaisiin tappaminen. Onko vähäinen pyyntö liian paljon
Ukrainassa?

 

Hämärän rajamailla - Ukrainan moniulotteinen kriisi
Kaupungintalon piha, kello 14.00 - 15.15
Ylen ulkomaantoimittaja Jarmo Mäkelä
Ville Brummer, ohjelmajohtaja, CMI
Ylen ulkomaan kirjeenvaihtaja, Kerstin Kronvall
Kansanedustaja Ilkka Kanerva, Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja

Kirjoita kommentti (0 Kommenttia)

Pitkänen Tarja - 17.07.2015 00:03

 

En minä mitään niin paljon pelkää kuin sitä, että minua sahataan silmään minun huomaamattani. Ja sitä
kavahdan eniten, että minulle syötettäisiin soopaa ruoka- taikka terveysasioissa. Niinpä minun oli pakko
voittaa pelkoni ja mennä kuulemaan mitä uutta maailmalla on meneillään. Maailma on nyt Eurooppa ja
USA. Minä saavuin suurten ennakkoluuojen vallassa Suomi-Areenan TTIP-keskustelutilaisuuteen Porin
teatteriin. Miksi TTIP on tärkeä Suomelle? Keskustelupaikka oli huonosti ohjattu yleisölle. Mistä siis
oikein on kysymys? Yksinkertaisesti ja kansankielellä sanottuna luulin, että nyt on puhe samantapaisesta
pakkosyötöstä yleisesti jolla meidät ujutettiin aikoinaan nopeasti EU:iin ja erikoisesti rahaliittoon. Juna
menne jo, kyydistä ei voi jäädä, oli poliittinen hokema.

 

EU:n ja USA:n vapaakauppa-sopimusneuvotteluissa on kysymys maailman parantamisesta. Yritetään
luoda kahden suuren maanosan välille kaupan esteitä poistavia sopimuksia. Yhteisalueilla on miljoonia
kuluttajia, joita asia koskisi. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka puhui oletetuista
lisätyöpaikoista ja esmerkiksi suomalaisten kannalta laivanrakennusosaamisestamme, kemiantiotteiden,
erilaisten koneiden, kosmetiikan ja cleantech-tuotteistamme, jotka ovat minun tietääkseni vielä orastavaa
kehittelytasolla.. TTIP ei kuitenkaan ole sellainen helppo nakki kuin EU:hun meno. Silloin riitti,että yli
puolet kansasta sanoi: Tahdon! Kysymys vapaakaupasta on paljon suurempi kokonaisuus ja hitaampi
prosessi. Nyt EU:sta neuvotellaan sopimus USA:n kanssa meidän puolestamme.

 

Luennoitsijat olivat valmistautueet suurella huolella puheenvuoroihinsa ja teemaan. Luennot olivat
katsaus menneeseen maailman taloushistoriaan, kauppasopimuksiin ja finassikriissiin 2008, joka tuli
äkkiarvaamatta. Kun Juhalle annettiin puheenvuoro, tiedustelin kuka on Juha. Hänen nimeään ei ollut
Suomi-Areena esitteessä puhujien kohdalla. Onneksi siellä oli sitten pääsihteeri Juha Beurling
Kuluttajaliitosta! Samoin paikalla oli hyvin aktiivinen ja osallistuva yleisö, jolle ei jäänyt tässä
tilaisuudessa tarpeeksi aikaa tulla kuulluksi. Juha Beurling sanoi, että tämä TTIP - sitä ei voi verrata
lukuisiin muihin kauppasopimuksiin. Europarlamentarikkojen tulee osata ja tehdä työtä, että kuluttajan
etu toteutuu.. Eurooppalainen kuluttajaliitto on varpaillaan, sanoo Juha Beurling sillä lukuisia ongelmia
on olemassa ja käytännössä kuluttajasuoja voi heikentyä. Hän esittelee pari käytännön esimerkkiä ja
eritoten hän kertoo ns hormoonihäiritsijöistä. Tiedän, että niitä pidetään vaarallisina terveydelle.

 

Mitä sanoi europarlamentaarikko tyylikkäästi pukeutunut ja arvokkaasti mutta hauskasti esiintynyt Heidi
Hautala? Hän sanoi ensinnäkin, että asiantuntijoissa on neljä kilttiä miestä. Hän itse allekirjoittaa TTIP:n
jos kuluttajansuoja ja etu valvotaan. Sitten hän räväytti, että " jos täti olisi setä sillä olisi munat". Tämä on
sisäpiirin asia ja se saattaisi liittyä alla olevaan linkkiinkin.
http://www.heidihautala.fi/tarvitaanko-ttipiin-erillista-isdsaa/

Kirjoita kommentti (0 Kommenttia)