tarja pitkänen

Peloton väittelijä, harkitseva mielipidekirjoittaja. Kärkevä alustaja.

 

Olen Tarja Pitkänen Kokemäeltä, olen naimisissa. Olen äiti, mummu ja koiramummu sekä maa- ja metsätalousyrittäjä. Äiti-ammatin jälkeen minusta tuli sairaan- ja terveydenhoidon sekä perushoidon ammattilainen. Teen vieläkin keikkatyötä Norjassa ja voisin toimia firmassani Luontaisterapia Tarja Pitkänen vyöhyketerapeuttina. CV:ni on pitkä, nuorena olin myyjä, nyt aikuisiällä olen tehnyt enimmäkseen sairaanhoitajan töitä Ruotsissa, Norjassa ja Suomessakin. Vuoden 2008 aikaan kiinnostuin valtakunnan politiikasta, olen ollut kansalaiskirjoittaja siitä asti tähän päivään. Useat vuodet Kokemäen Vasemmiston kokouksissa saivat minut lähtemään ääntenkerääjäksi vuonna 2017. Sain yllätyspotin, nyt olen valtuutettu ja sivistyslautakunnassa. Oli mukava lähteä myös ehdolle eduskuntavaaleihin mutta nyt kerään ääniä tosissaan itselleni – kilpailen voitosta mutta en unohda miten tärkeää jokainen ääni – Sinun äänesi on Satakunnan Vasemmistolle.  Mieti siis numeroa 95.  Jos kaikki minussa natsaa -  älä epäröi - olet tehnyt hyvän valinnan.  

 

 

 

Kirjoita kommentti (0 Kommenttia)

Presidentti Niinistö on lausunut hiljan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Samaa asiaa ihmettelee Iltasanomien toimittaja Timo Haapala (28.3). Se, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka on hänen mielestään ”tyystin kadonnut vaalikeskustelusta” on vaalijuontajien vastuulla. Mielestäni puhumattomuus sopii hyvin eduskuntavaaliehdokkaille, sillä pelätään, että Nato-kannanotot voivat vaikuttaa äänestäjiin. Tiedetään hyvin, että 46 % kansasta edelleen vastustaa Natoon liittymistä ja vain 23 % suomalaisista on Pohjois-Atlantin liiton eli Naton kannalla. Tunnetusti Naton kannattajia on selvästi eniten kokoomuksessa ja RKP:ssa.

 

Toistaiseksi suomalaisten mielet ovat pysyneet kutakuinkin tyynenä Nato-asiassa. He uskonevat, että presidentillä on suuret valtaoikeudet päättää asiasta vaikka todellisuudessa hän johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa. Mutta käytännössä presidentti ollee sittenkin henkilönä suurempi vaikuttaja kuin valtioneuvosto sillä hänellä on valtikka kädessään kun hän vierailee presidenttien Putinin ja Trumpin luona. Toivon ja uskon niin, että hän liennyttää Suomen ja Venäjän vastakkainasettelua maailmalla ja ehkäisee sitä, ettei Suomesta tehtäisi enempää USA:n etupiiriä kuin se jo on tällä hetkellä.

 

Suomen asema maailmankartalla on omalta kannaltamme kinkkinen Venäjän takia. Kun oikein poraudutaan syvemmälle Suomen tämänhetkiseen asemaan Venäjän, USA:n sekä EU:n kaavailujen puolesta voidaan todeta, että Suomi ainakin on haluttua tavaraa. Mutta jos keskustelun taso vaalipaneeleissa edelleen olisi niinkin yksinkertainen kuin se aiemmin on ollut - liitymmekö Natoon vaiko emme - silloin kuulijoiden, äänestäjien luullaan olevan höynäytettäviä hölmöjä.

 

Näin ei aivan varmasti ole. Vaalikentillä puhutaan hyvinkin kiivaasti siitä, miksi Suomessa pidetään suuria kansainvälisiä sotaharjoituksia. Ja miten tähän on tultu? Nato on selvästikin läsnäoleva, samoin USA, joka on ottanut isännyyden vuonna 2014 päätetyllä yhteistyösopimuksella Suomen kanssa. Se on tapahtunut ilman parlamentaarista päätöstä.

 

Kun olimme päässeet Neuvostoliiton ohjenuorasta sen luhistuttua, tietyt poiittiset voimat riuhtaisivat Suomen kohti Natoa niinikään ilman parlamentaarista päätöksentekoa. Oli ylevää tulla Naton rauhankumppanuusohjelmaan ensin 1994. Muutama virkamies ja poliitikko tekivät päätöksen Esko Ahon hallituksen nimissä. Pienin askelin on tultu asevelikumppaneiksi 20. vuoden aikana Yhdysvaltain kylkeen. Suomella on nyt yhtenevät laitteet, koulutus, sotaoppi ja mainitsemani hiljaiset sopimukset. (Sainio 2018: 9)

 

Jo vuonna 2011 eduskuntavaalien aikaan eräs kokoomuslainen poliitikko sanoi Harjavallan vaalikeskustelussa, että Suomi on jo niin pitkällä Natossa, että meidät voidaan liittää 15. minuutissa sotilasliittoon. Tänä päivänä pitää siis kysyä, että onko Naton täysjäsenyys ja siitä keskustelu enää tarpeen. Sensijaan saa ihmetellä jälkikäteen kuinka suomalainen poliittinen ja isänmaallinen itsetunto on voinut murentua näin paljon? Rauhanpuhe on väheksyttyä, sensijaan suuria intohimoja herättää keskustelu ostetaanko meille 65 hävittäjää vaiko 100. Pahinta kaikessa on konkaritoimittaja, reservin yliluutnantti Pentti Sainion mielestä se, että lupaa sodan aloittamiseen ei kysytä koskaan kansalta, ei idässä eikä lännessä.

 

Vapauden miekka muistomerkki on pystytetty vuonna 1934 Lempäälän kirkon läheisyyteen

Kirjoita kommentti (0 Kommenttia)

Köyhillä, vanhuksilla ja hoitajilla on ollut muutaman viikon ajan kavereita ja rahaakin on luvattu. Mutta heti kun puhe kääntyy ilmastomuutokseen ääni kellossa muuttuu. Puolustuskyvyttömät unohtuvat. Ilmastonmuutos on nyt ihmiselämää suurempi asia. Maatalous on siis fossiilisten jälkeen toiseksi suurin syntipukki. Pelottavaa on, jos sitä aletaan vainota Suomessa. Miten on jos kaikki mahdollinen ja suomalainen perusruokakin kuten liha, kanamunat ja maito pannaan haittaverolle ilmastomuutoksen takia?

 

Seija Vaaherkummun ja Sakari Sirkkasen juontama Ylen Suuri vaalipaneeli paljasti poliitikkojen aikeet. Kansanedustaja Anna-Maija Henriksson oli vastannut vaalikoneessa, että suomalaisten tietoisuutta pitäsi lisätä. Hiilipäästöruuista ja kasvistensyönnistä. Petteri Orpo oli vaalipaneelissa niin villiintynyt, että hän vaati tulevaan hallitusohjelmaan kirjattavaksi kohdat ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suomen täytyy hänen mukaansa vaatia tulevalla EU-puheenjohtajuuskaudella myös Euroopan maita taipumaan kunnianhimoisempaan ilmastopolitiikkaan.

 

Antti Rinne ja Li Andersson sanoivat, että he haluavat vähentää lihansyöntiä verotuksella ja ohjauksella. Rinne säesti, että ilmastopolitiikkaa pitää tehdä EU:n puiteissa mutta onneksi Li Andersson sentään puhuu kansallisesta lihankulutuksen säätelystä julkisissa joukkoruokailuissa. Tällaiset perusruuan verotuspuheet ovat minulle maanviljelyä ja karjanhoitoa ymmärtävänä ihmisenä täysin myrkkyä. Toiseksi on pakko sanoa, että suomalaisten poliitikkojen maataloustietämyksessä on toivomisen varaa, mielestäni tavallisia kansalaisia ei tarvitse sivistää.

 

Senioreja on paljon Suomessa. He kuluttavat lihaa kohtuudella, syövät kaurapuuroa ja uskaltavat käyttää puhdasta voita. Poliitikkojen ei pidä ohjailla ihmisten syömistä eikä ainakaan kasvisvoittoiseen suuntaan. Maatalous kyllä tuottaa oikeaa sekä tuhtia ja monipuolista ruokaa: Juureksia, marjoja ja puhdasta täysjyväviljaa. Ei pakasteessa vettyneet kasvikset eivätkä tuoreetkaan ole sellaista täysarvosta ruokaa, jonka veroa täytyy alentaa. Kasviksia pitäisi syödä hinkkikaupalla, että alituisen näläntunteen saisi tyydytettyä. Kenen sisikalut edes kestävät sellaista?

 

Kansanedustaja Sari Essayah oli ainoa poliitikko vaalipaneelissa, joka esitteli todellista kuvaa suomalaisesta maataloudesta. Hän sanoi, että lihantuotannon ketjussa syntyy ensinnäkin maitotaloustuotteita ja hän huomauttaa, että nurmiviljely sitoo hiiltä. Hän ei mitenkään ymmärrä lihan haittaverotusta. Essayah kysyi aiheellisesti muilta poliitikoilta, että aiokovatko he ajaa suomalaista maataloutta maanrakoon.

 

Maaseudun Tulevaisuus (13.3.2019) kirjoittaa, että suomalainen naudanlihatuotanto säästää maailman vesivaroja. Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Elina Lehikoinen on ollut projektissa, joka selvitti, että ruuantuotanto, joka vaatii paljon vettä pitäisi keskittää sinne missä vettä on paljon kuten Suomessa. Sustainability-tiedelehden mukaan pahimmillaan yhden nautakilon tuottaminen muualla vie 19400 litraa vettä kun se Suomen olosuhteissa on noin 7000 litraa. Tohtorikoulutettava Mika Jalava sanoo, että suomalaisten on siis ihan järkevä syödä kotimaista lihaa. Lisäksi Suomessa eläinten hyvinvointiasiat ovat onneksi kunnossa.

 

On maita, jossa lihantuotanto vaatii paljon laiduntilaa. Kun se varastetaan sademetsiltä tällöin siellä tuotettu liha jouduttaa ilmastomuutosta. ”Se muuttaa haihduntaa, sadantaa ja koko maanosan ilmastoa.” Asioita tarkasteltiin tutkijaryhmän mukaan siis maailman ruokavesitalouden kannalta. Vesipulaa kärsivillä alueilla elää puolet maailman ihmisistä eli 3,5 miljardia. Vesipula aiheuttaa ravitsemus-, terveys-,energia- ja konfliktiherkkyyttä sekä köyhyyttä. Suomalaisten poliitikkojen ei siis tarvitse patistella EU:n puheenjohtajakaudellaan muuta Eurooppaa vastuuseen. Ei ennekuin poliitikot selvittävät itselleeen miltä pohjalta oma maataloustuotantanto arvotetaan. Se on maanviljelijöiden olemisen elinehto ja toiseksi yksi tärkeä osa koko Suomen huoltoturvaa.

 

Mets kuvia 043

 

 

Kirjoita kommentti (0 Kommenttia)

Äänestyspäivä on lähellä. On aika ryhtyä hommiin, haastamaan poliittisia puolueita. Aloitan kokoomuksesta. Puolue ilmoittaa, että ”Autot kuuluvat tielle. Luotamme Suomeen.” Siinä mieliinpainuvat tienvarsimainokset! Petteri Orpo, tuijottelee valtateiden varsilla. Orpolla ei ole katsekontaktia äänestäjiin. Hänellä ei ole yhden yhtäkään lupauksen sanaa paremmasta tai toivosta.

 

Kokoomuksen politiikalla on ollut tekemistä vanhushoidon alasajon kanssa pitkältä ajalta. Nyt suomalaiset ovat joutuneet heräämään karmeaan todellisuuteen. Vanhuksia epäillään kuolleen hoitamatta jättämisen, heitteellejätön vuoksi. Voitonahnaat yksityiset, vastuuuntunnottomat suurfirmat olivat asialla. Lopunalku onkin käsillä Suomen hoito-alalla, ellei komento muutu. Eikä se muutu, jos Orpo on ohjaimissa. Hän epäröi jopa antaa lupausta edes 0,7 %:n hoitajamitoitusta varten. Tällä hetkellä kokoomus ei ole tulevaisuuspuolue, ei ilman Jan Vapaavuorta.

 

Seuraavaksi kiikari keskustaan päin. Vanhushoidon alasajo alkoi keskustan osalta jo yli kaksikymmentä vuotta sitten. Esko Aho sen aloitti, häntä hoitajat eivät uhohda koskaan. Hän tiesi Superin ja Tehyn heikoiksi puolustautumaan. Lisäksi oli helppo aloittaa koko Suomen alasajo. Laumoittain hoitajia lähti Norjaan, Englantiin ja maailmalle. THL:n tutkimus osoittaa lisäksi, että 1987 syntyneet kahden laman lapset kärsivät Ahon hallituksen leikkauksista paljon: Lapsiperheiden palveluista, päivähoidosta, äitiys- ja lastenneuvolasta sekä kouluterveydenhuollosta leikattiin, kotiintuodut palvelut hävisivät. Nuorisotyöttömyys ja köyhyys lisääntyivät sekä turvattomuus. Tämä on ollut pitkä murheellinen jatkumo työttömille, perheille ja nuorisolle.

 

Vasta sitten koko Suomi heräsi vähäksi aikaa kun kävi tapaus Erika. Yhteiskunta oli sokeutunut. Puolustuskyvyttömien lasten hengiltä ottaminen ja piinaaminen oli täyttä totta Suomessa. Viranomaiset eivät puuttuneet asioihin, hoitajat olivat pelkureita tekemään väliintulon lapsen pelastamiseksi. Suomi oli olevinaan oikeusvaltio mutta sitä se on vain monille, ei puolustuskyvyttömille. Kupittaan psykiatrisen sairaalan kaltoinkohtelut olivat jatkuneet kauan. Psykiatrisesta hoidosta oli tullut kidutuskammio eikä tekijöitä tuomittu.

 

Sipilän hallitus on jatkanut erittäin kovan käden politiikalla Ahon aloittamalla linjalla. Esko Aho oli sentään toisessa tilanteessa kuin tänäpäivänä on oltu. Yhtäkkiä Suomessa oli 700000 työtöntä Neuvostoliiton romahdettua. Hävyttömintä tämän hallituskauden teoista on ollut julkista sektoria kohtaan tehdyt työraipat eli 24 tunnin lisätyöt aloilla, jossa muutenkin painetaan niska limassa. Lisäksi tehtiin 30 % kesälomarahavarkaus julkiselta sektorita.

 

EK ja ammattiliitot kehuskelivat hiljan kikystä miten vaikeaa heillä oli ollut kun siitä neuvoteltiin. Ja pyh! Sanon minä. Annoin heille kovaa palautetta SAK:n Ääni työlle tilaisuudessa Porissa. Vasemmisto oli ainut puolue, joka sanoutui irti tästä tempusta. Mielestäni keskustan johtajat Sipilä ja Aho sekä Anne Berner ovat olleet pahimmat itsevaltiaat mitä keskustassa ikinään on ollut.

 

Poliitikot Timo Soini ja Jussi Halla-aho viihtyvät kuutamolla. Soini kirjoitti plokissaan, että avattaisiin seuraava lähetystö Filippiineille ja tuotaisiin hoitajia sieltä sillä filippiiniläiset hoitajat ovat ”työteliäitä, hyvää väkeä, joka tekee työnsä korkealla moraalilla.” Plokissaan hän ylistää, että Suomessa saa hyvää hoitoa. Hänen isänsä ja äitinsäkin ovat saaneet. Se siitä - päärynöistä, melooneista, joiden päähän ei sovi sama lippis. Tosiasia on, että Suomessa on vieläkin valtaosa maailman parhaiten koulutetuista hoitajista. Ja erittäin arvostettuja Norjassa ja Ruotsissa ahkeruutensa ja taitavuutensa takia.

 

Jussi Halla-aho on huomattavasti vaarallisempi kuin simppeleitä puhuva sininen Soini. Se tuli todistettua kun hallitus kippasi hänet ulos ja valikoi loikkarit joukkueeseensa senjälkeen kun Halla-aho oli valitttu oman puolueensa puheenjohtajaksi. Persut voivatkin tällä hetkellä hyvin noin kannatusprosenteissaan. Jopa niin hyvin, että Halla-aho laittoi hiljan huonon vanhustenhoidon vastakkain maahanmuuton kanssa.

 

Niin, olen juuri edellä todistellut miten Suomen vanhustenhoito ajettiin alas. Sillä ei ole mitään tekemistä maahanmuuton kanssa. Halla-aho ei ole tietävinään tätä vaikka hän aivan varmasti tietää. Sitä hän ei hoksannut, että äänestäjäjille ei tämä hänen huttu kai sentään uppoa. Lehdisto pitäneet huolta että sote- ja vanhustyö ovat ykkösteemat vaaleissa. Olen valmis osallistumaan kaksinväittelyihin näistä oman alani asioista.

 

Alhaalla kuvassa Timo Soini (sin) jalkautuneena Huittisiin 2011 eduskuntavaalikiertueella. 

 

Kirjoita kommentti (0 Kommenttia)